Belgrad, 23.10.00 (IPS) – Serbian tänä syksynä kokema poliittinen mylläkkä saattaa olla laantumassa, mutta edessä on vähintään yhtä ankara vääntö talouselämän puolella. Tai stelu tärkeimpien yritysten hallinnasta on jo alkanut.
Yhtenä osapuolena ovat työntekijöiden perustamat "kriisikomiteat", jotka vaativat muutosta. Vastassaan niillä on syrjäytetyn johtajan Slobodan Milosevicin kätyrit, jotka tarrautuvat taloudellisiin valta-asemiinsa epätoivon vimmalla.
Serbia oli vuodesta 1992 lähtien tiukassa kansainvälisessä taloussaarrossa. Noiden vuosien aikana Milosevicin apulaiset yksikertaisesti ottivat haltuunsa monia menestyviä yrityksiä. He myös kiersivät talouspakotteita ja harjoittivat salakuljetusta. Toiminta tuotti valtavia omaisuuksia Milosevicin perheelle ja sen uskollisimmille ystäville.
"Serbian taloudesta ei ole jäljellä kuin mafiatyylinen sekasotku. Se on katastrofialue, jonka kunnostaminen vaatii vuosien ankaran työn", YK:n Balkanin asioiden erikoislähettiläs Carl Bildt sanoi Belgradissa lokakuun puolivälissä.
"Tämä on todennäköisesti Euroopan köyhin kansantalous, ja taatusti pahimmin korruptoitunut", Bildt jatkoi.
Työntekijöiden muodostamat kriisikomiteat ovat jo ryhtyneet "siivomaan" yrityksiä. Monessa tapauksessa yrityksen johtoon on valittu uudelleen henkilöt, jotka Milosevicin porukka syrjäytti kahdeksan vuotta sitten.
Vallanvaihto ei kuitenkaan ole sujunut kitkatta. Monissa keskeisissä yrityksissä Milosevicin kannattajat kieltäytyvät luovuttamasta valtaansa ja väittävät kriisikomiteoita laittomiksi. Jotkut ovat vaatineet yhtiökokouksen koolle – sillä seurauksella, että osakkaat panivat heidät viralta.
"On samantekevää, mitä mieltä Milosevicin apparatshikit tä stä ovat. Kyse on ihmisten yrityksestä puolustaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta", entinen korkeimman oikeuden tuomari Zoran Ivosevic kommentoi IPS:lle.
"Ihmiset katselivat sivusta viime vuosina harjoitettua hillitöntä rosvousta. Nyt he haluavat tilit kuntoon ja vastuulliset oikeuden eteen", hän jatkaa.
Ennen Milosevicin tuloa valtaan 1989 Jugoslaviasta oli selvästi kehittymässä alueellinen talousmahti. Se oli välttänyt Neuvostoliiton tiukan kontrollin ja oli siksi huomattavasti edellä muita Itä-Euroopan sosialistimaita.
Sittemmin puhjenneet sodat, kansainväliset pakotteet ja Milosevicin koplan väärinkäytökset mullistivat kaiken. Hallitusta lähinnä oleva viitisen prosenttia asukkaista ylsi ennennäkemättömään vaurauteen. Loput maan 7,5-miljoonaisesta väestöstä puolestaan vajosi köyhyyteen, jollaista aiemmin ei osattu kuvitellakaan.
Kovimmat kamppailut kriisikomiteoiden ja Milosevicin kannattajien välillä on käyty Serbian suurimmassa pankissa Beogradska Banka AD:ssä, ulkomaankauppaa käyvissä Progres- ja Genex-yhtiöissä sekä ICN Galenika -lääkeyhtymässä.
Beogradska Bankan pääjohtaja Borka Vucic, 72, on yksi Milosevicin lähimmistä luottomiehistä. Häntä apulaisineen syytetään Milosevicin perheen laittomasti hankitun omaisuuden kätkemisestä ulkomaille. Omaisuutta arvioidaan olevan useiden satojen miljoonien dollareiden edestä. Sitä on siirrelty ainakin Kyprokseen, Venäjälle, Etelä-Afrikkaan ja Kiinaan.
Vucicilta tivataan tietoja siitä, minne valtion valuuttavarannot ovat joutuneet vuoden 1992 jälkeen. Ja mitä tapahtui yksityisille valuuttasäästöille, joita oli tuolloin 4,5 miljardin dollarin (noin 31 miljardin markan) edestä? Ne ilmoitettiin vain "jäädytetyiksi".
Viljan, kaasun ja öljyn vienti- ja tuontikauppaa hoitava Progres-yritys on ollut Serbian vastikään eronneen pääministerin Mirko Marjanovicin johdossa. Hän on Milosevicin läheinen ystävä j a korkeassa asemassa tämän johtamassa sosialistipuolueessa.
Kriisikomitea vaatii selvää tilintekoa siitä, kenen hyödyksi monopolin kauppasopimukset tehtiin vuodesta 1992 lähtien. Komitean jäsenten mukaan yhtiön tilillä on nyt vain toiminnan pyörittämi sen vaatima minimisumma.
Genex-yhtymä, johon kuuluu muun muassa lentoliikennettä hoitava Aviogenex, oli yksi vanhan Jugoslavian vaikutusvaltaisimmista yrityksistä. Sen johtoon on nyt palannut Miki Savicevic, joka syrjäytettiin 1989.
Hänen mukaansa firman papereista ilmenee, että nyt viralta pantu johto on myynyt muun muassa useita Boeing 737 -koneita yksityisenä omaisuutena. Ostajina ovat olleet hämäräperäiset ulkomaiset yritykset.
Serbialaissyntyinen mutta Yhdysvalloissa liikemiesuran tehnyt Milan Panic on nyt saanut takaisin lääketehtaansa ICN Galenikan. Valtio otti helmikuussa 1998 yrityksen muitta mutkitta hallintaansa, vaikka Panic omisti siitä 75 prosenttia.
Galenika oli vapautettu kansainvälisestä saarrosta, koska sen tuotanto vastasi "humanitaarisiin tarpeisiin". Se tuotti miljoonien dollarien voitot ja piti maan lääkehuollon pystyssä.
Yrityksen joutuminen valtion haltuun 1998 merkitsi sen sulkemista. Lääkkeitä alettiin tuoda Kiinasta ja Intiasta. Tuonnin hoitivat muutamat Milosevicin lähipiirin perustamat monopoliyhtiöt.
"Meidän on tehtävä inventaario ICN Galenikan tilanteesta ja käynnistettävä tuotanto uudelleen", Milan Panic kertoi lehdistöll e Belgradissa.
Kriisikomiteat vaativat, että kaikkien yritysten kirjanpito viime vuosilta julkistetaan. Harjoitetut laittomuudet ja väärennetyt asiakirjat aiheuttavat kuitenkin sen, että tolkun saaminen yritysten todellisesta tilanteesta vie aikaa.
"Talouden komeroista kaatuu päällemme joukoittain luurankoja", arvioi taloustieteilijä Mroljub Labus. Hän kuuluu arvotettuun Ryhmä 17:ään, jonka riippumattomat taloustutkijat perustivat Milosevicin kaudella.
"Vuosikymmen sotaa, väärinkäytöksiä ja pakotteita on raunioittanut meidät. Inflaatio laukkaa noin 50 prosentin kuukausivauhtia, myös työttömyysaste arvioidaan 50 prosentiksi ja valuuttavaranto on surkeat 385 miljoonaa dollaria (noin 2,7 miljardia markkaa). Tilanne on pahempi kuin koskaan, mutta meillä ei ole muuta neuvoa kuin ruveta paiskimaan töitä", hän selittää.
Tuomari Ivosevic muistuttaa, että korjattavaa on muuallakin kuin taloudessa. "Yksilöiden vastuu tästä romahduksesta on määriteltävä tosiasioiden ja laillisuuden pohjalta. Se on toinen suuri askel, joka maallamme on edessään." (Inter Press Service) .
