Lontoo, 02.04.02 (IPS) – Kaksi miljoonaa dollaria (2,3 miljoonaa euroa) ei ole suuri summa, jos tavoitteena on voittaa köyhyys ja suojella ympäristöä päiväntasaajan alueella – varsinkin jos alue rajataan Kauriin ja Kravun kääntöpiirien välille.
YK:n kehitysrahaston (UNDP) päiväntasaaja-aloite tähtää kuitenkin juuri näihin päämääriin. Tavoitteena on kannustaa yhdyskuntia ympäri maailman löytämään oma mallinsa
hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun edistämisessä.
"Rion kokouksen jälkeen suurimpia menestyksiä on ollut juuri paikallistason toiminta", UNDP:n ympäristöneuvonantaja Charles Ian McNeill kertoo viitaten 1992 Brasiliassa pidettyyn ympäristöasioiden huippukokoukseen.
"Meidän täytyy suurentaa ja moninkertaistaa nämä suuntaukset sekä auttaa yhteisöjä jakamaan kokemuksia keskenään", hän lisää.
Päiväntasaaja-aloite listaa monta tehokasta tapaa, joilla paikalliset yhteisöt luovat itselleen hyvinvointia samalla kun ne suojelevat ympäristöään. Tavoitteena ei nyt olekaan uusien hankkeiden aloittaminen, vaan tiedon levittäminen käynnissä olevista, onnistuneista projekteista. Ohjelman rajaamalle alueelle mahtuu 110 valtiota.
Aloite palkitsee viisi hanketta, jotka tarjoavat esimerkin köyhyyden vähentämisestä ympäristöä kunnioittavalla tavalla päiväntasaajan alueella. Palkintosumma on noin 34 000 euroa.
Palkinnon voivat saada yhteisöt ja kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori, hallitus ja muut ryhmittymät. Palkinnot jaetaan YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa elo-syyskuun vaihteessa.
UNDP aikoo julkistaa palkitut menestystarinat ja levittää niistä tietoa muiden hyödyksi.
Vuoden 1992 Rion kokouksen jälkeen UNDP on jakanut noin 4,4 miljardia euroa kehitysapua. Nykyinen vuosibudjetti on noin miljardi euroa. Suurin osa rahoista on kulunut UNDP:n hyväksymien hankesuunnitelmien toteuttamiseen. Päiväntasaaja-aloite poikkeaa kehitysrahaston yleisestä linjasta, sillä rahasto seuraa, mitä muut tekevät.
Kampanja käynnistettiin tammikuussa New Yorkissa ja nyt siinä on seitsemän osallistujaa. UNDP:n ohella mukaan lähtivät brasilialainen kansalaisjärjestö BrasilConnects, Kanadan hallitus, Kansainvälinen kehitystutkimuskeskus, Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN), televisiotuotannon ympäristöjärjestö TVE sekä YK:n lahjoitussäätiö UNF. Mukaan haluavan on maksettava vähintään 115 000 euron jäsenmaksu.
Hankkeen Euroopan-osuus käynnistettiin Lontoossa maaliskuun lopulla. TVE ja IUCN ovat projektin ainoat eurooppalaiset jäsenet, mutta UNDP yrittää värvätä niitä lisää.
McNeillin mielestä kehitysmaissa onnistuneet hankkeet voivat olla opettavaisia myös pohjoiselle. "Haluamme poistaa voimattomuuden tunteen näissä asioissa. Luonnon ja köyhyyden ongelmat ovat masentavia, lamaannuttavia ja järkyttäviä."
Yksi tärkeä kehitysmallien tarvitsija on Amazonin sademetsä Brasiliassa. "Sademetsien laajuus on noin viisi miljoonaa neliökilometriä, ja sieltä löytyy noin 15 prosenttia maailman eläin- ja kasvilajeista. Siellä asuu myös osa Brasilian köyhimmistä ihmisistä", BrasilConnectsin johtaja Edemar Cid Serreira muistuttaa.
Amazonin viidakko on noin 20 miljoonan ihmisen koti. Brasilian kansalaiset ovat hyvin huolissaan sademetsistä ja "haluavat muuttaa huolensa toiminnaksi", Serreira kertoo.
Washingtonissa toimivaa Forest Trends -järjestöä edustavan Sara Scherrin mielestä UNDP:n hanke on "loistava tapa käyttää suhteellisen pieni summa rahaa."
"Tällaiset projektit lisäävät tietoa todellisista paikoista ja ihmisistä. Seuraava vaihe voisivat olla viljelijöiden matkat esimerkkialueille opettelemaan luonnonvarojen hallintaa", Scherr pohtii.
Hän pitää tervetulleena sitä, että toisilta oppiminen on enenevässä määrin korvannut aikaisemman ylhäältä käskemisen.
(Inter Press Service)
