Washington, 02.04.02 (IPS) – Toimittajien surmat ja vangitsemiset yleistyivät 2001 roimasti edellisvuoteen verrattuna. Osasyynä on Yhdysvaltain "terrorismin vastainen sota", Journalistien suojelukomitea (CPJ) paljastaa vuosittaisessa raportissaan.
Hyökkäykset lehdistöä vastaan -raportista käy ilmi, että viime vuonna surmattiin työnsä takia 37 toimittajaa eri puolilla maailmaa. Vuonna 2000 luku oli 24.
Afganistanissa tapettiin pelkästään marraskuussa kahdeksan toimittajaa. Kaksi yhdysvaltalaista journalistia kuoli World Trade Centerin sortuessa syyskuun 11. päivänä.
Suurin osa viime vuonna surmatuista toimittajista menehtyi kuitenkin koston seurauksena heidän raportoituaan korruptiosta tai hallituksen ja virkamiesten rikoksista. 612-sivuisen raportin mukaan näin tapahtui ainakin Bangladeshissa, Kiinassa, Thaimaassa ja Jugoslaviassa.
Journalistien kannalta vaarallisin maa oli viime vuonna Afganistan, jossa heitä tapettiin yhdeksän. Murhatilaston monivuotisessa kärkimaassa Kolumbiassa surmattiin nyt kahdeksan toimittajaa. Kolme heistä oli raportoinut armeijan tukemista oikeiston puolisotilaallisista joukoista tai korruptiosta. Viiden muun surman motiivi on epäselvä.
Toimittajia myös vangittiin huomattavasti edellisvuotista enemmän. Vuoden 2001 lopussa oli vangittuna 118 journalistia, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 81. Kiina johti tilastoa kolmatta vuotta peräkkäin. Telkien takana oli vuoden lopussa 35 toimittajaa. Nepalissa vangittiin 17, Turkissa 13, Burmassa 12 ja Eritreassa 11 toimittajaa.
Useimmat joutuivat telkien taakse syyskuun 11. päivän jälkeen. Monet hallitukset käyttivät hyväkseen "terrorismin vastaista sotaa" ja vangitsivat kriittisen median edustajia.
"Syyskuun 11. päivän jälkimainingeissa journalistit ympäri maailmaa kohtasivat lehdistön vapauden globaalin kriisin", toteaa CPJ:n johtaja Ann Cooper raportin johdannossa.
Hän muistuttaa, kuinka iskuja seuranneina päivinä monien maiden – kuten Kiinan, Beninin, Zimbabwen ja Palestiinan itsehallintoalueen – hallitukset estivät raportoimasta hyökkäyksestä ja sen seurauksista.
Presidentti George W. Bushin hallinto Yhdysvalloissa ei ollut poikkeus. Iskujen jälkeen ulkoministeriö sensuroi Amerikan ääni -radioaseman talebanien johtajasta Muhammad Omarista tekemää haastattelua.
Myöhemmin ministeriö kehotti Yhdysvaltain suurimpia televisiokanavia olemaan näyttämättä leikkaamatonta materiaalia al-Qaidan johtajasta Osama bin Ladenista.
Marraskuussa Yhdysvaltain sotakoneet pommittivat gatarilaisen al-Jazeera -televisiokanavan Kabulin asemaa, koska se näytti videonauhoja bin Ladenista. Televisioasema sijaitsi rakennuksessa, jonka Yhdysvallat väitti olevan tunnettu al-Qaidan toimipiste. Pentagon kieltäytyi pyytämästä anteeksi iskua.
Israel otti mallia Yhdysvaltain toimista. Joulukuussa se pommitti ja repi maan tasalle Palestiinan ääni -radioaseman Länsirannalla. Kuukautta myöhemmin Israel tuhosi Palestiinan televisioyhtiön rakennuksen Ramallahissa.
Cooperin mukaan kaikki vuoden 2001 lehdistön vapautta koskevat uutiset eivät kuitenkaan olleet huonoja. Useissa maissa riippumaton lehdistö saavutti "merkittäviä virstanpylväitä".
Esimerkiksi Jugoslaviassa toimittajat voivat nyt hengittää vapaammin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Syyriassa julkaistiin riippumattomia sanomalehtiä ilman valtion kontrollia lähes 40 vuoden tauon jälkeen. Sri Lankassa hallitus väljensi virallista sensuuria.
CPJ kampanjoi onnistuneesti myös Etiopiassa. Kampanjan painostamana viranomaiset vapauttivat seitsemän kahdeksasta vankilassa viruneesta toimittajasta. Kuubassa ja Iranissa vapautettiin Sananvapaus-palkinnon saaneet toimittajat. CPJ oli palkinnut kuubalaisen vuonna 1999 ja iranilaisen vuonna 2000.
"Vapautukset ovat voimallisia todisteita siitä, etteivät edes sananvapauden kovimmat vastustajat ole immuuneja kansainväliselle painostukselle", Cooper sanoo ja lisää, että Kuuba ja Iran olivat CPJ:n pitämällä Lehdistön kymmenen pahinta vihollista -listalla.
Saavutuksista huolimatta Cooper sanoo vuoden päättyneen epävarmuuteen. Lehdistön vapauden tulevaisuutta synkistää terrorismin vastaisen sodan varjo. Erityisesti hän on huolissaan hallitusten tavasta vaientaa sitoutumattomia tiedotusvälineitä sodan nimissä.
Yhdysvaltain toimet vuonna 2001 voivat tarjota erityisen vahingollisen esimerkin muille. Amerikan äänen ja bin Laden -nauhojen sensurointiyritykset sekä al-Jazeeran toimitukseen hyökkääminen eivät olleet ainoita tapahtumia. Texasilainen toimittaja vangittiin yli viideksi kuukaudeksi, kun hän ei suostunut luovuttamaan murhajutusta tekemiään muistiinpanoja valamiehistölle.
"Autoritaariset hallitukset saavat tästä täysin väärän esimerkin ja saattavat käyttää entistä enemmän valtion valtaa rajoittaakseen lehdistön vapautta", Cooper kirjoittaa.
Raportti käsittää erilliset osat lehdistönvapaudesta Burmassa, Kolumbiassa ja Syyriassa. Afrikan kohdalla mainitaan, että siellä ei tapettu yhtään toimittajaa työnsä takia, mutta vuosi ei ollut muuten rohkaiseva. Eritreassa hallitus kielsi puolueettoman lehdistön, Zimbabwessa toimittajiin kohdistuneiden pommi-iskujen ja väkivallantekojen taustavoimana oli maan hallitus.
Raportti kertoo, että Latinalaisessa Amerikassa murhattujen toimittajien määrä nousi seitsemästä yhteentoista. Radiotoimittaja Parmenio Medina Perezin murha heinäkuussa San Josessa oli ensimmäinen lajissaan pitkiin aikoihin Costa Ricassa.
(Inter Press Service)
