Bangkok, 02.04.02 (IPS) – Kaakkois-Aasiassa virtaavan Mekongjoen varrella sijaitsevat kuusi valtiota uhkaavat ajautua riitoihin. Kiista on valmis, elleivät maiden hallitukset huomioi syntyneitä ongelmia ja koordinoi jokeen vaikuttavia toimia, paikalliset asiantuntijat arvioivat
Yksi uhkaavien yhteenottojen syy on Mekongin epätasainen virtaus. Tutkijat sanovat sen johtuvan sekä luonnollisista tekijöistä että ihmisten toimista joen yläjuoksulla. Jälkimmäisiin kuuluvat muun muassa Kiinan patohankkeet.
"Ellemme voi säännöstellä ja kehittää veden käyttöä, joen jakavat maat ajautuvat varmasti välikohtauksiin", Mekongjoen komission (MRC) johtaja Jörn Kristensen sanoo. Komissio hoitaa virran alajuoksua Kambodzhan, Vietnamin, Thaimaan ja Laosin alueella.
Vuosittainen kuiva kausi on alemman jokialueen vaikeinta aikaa. "Jos joku ylävirran maista käyttää vettä omiin tarkoituksiinsa, se vaikuttaa tilanteeseen alajuoksulla", Kristensen selvitti ongelmaa pohtineessa tilaisuudessa.
Mekong virtaa 4 400 kilometriä Tiibetin ylätasangoilta Vietnamin kautta Etelä-Kiinanmereen. Kuiva kausi kestää marraskuusta toukokuuhun.
MRC:n tutkimus osoittaa, että kuivan kauden aikana virtaus heikkenee 2 000 kuutiometriin sekunnissa. Monsuunisateiden aikaan kesä-syyskuussa virtaus on 50 000 kuutiota sekunnissa.
Näin ollen mikä tahansa Mekongin muutos vaikuttaa alajuoksusta riippuvaisiin yhdyskuntiin. Yksi vaikutus on meriveden pilaama viljelymaa. Kuivan kauden aikana virtaus heikkenee, ja suolainen merivesi pääsee tunkeutumaan joenpenkoille, joita vietnamilaiset käyttävät viljelymaana.
Yläjuoksun varrella sijaitsevat Kiina ja Burma eivät ole mukana Phnom Penhissä toimivassa komissiossa. Niillä on tarkkailijajäsenyys sekä oikeus liittyä mukaan milloin tahansa.
Mekongista ja sen sivujoista riippuvaisia ihmisiä on yli 50 miljoonaa. Joet tarjoavat ruokaa, vettä, kulkuväyliä ja muita arkipäivän hyödykkeitä.
Joen vuosittaiset tulvien ja kuivuuden vuorottelut ovat elintärkeitä. Niiden vaihtelusta riippuu merkittävä osa tulvatasankojen ruoantuotannosta.
Asiantuntijoiden mukaan Vietnamia kiusaava vedenpinnan lasku ei johdu pelkästään säiden vaihtelusta.
"Vuonna 1997 kiinalaiset sulkivat joen neljäksi päiväksi patotöiden takia. Tämä esti valtavien makean veden massojen virtaamisen Mekongin suistolle. Vietnamilaiset sanovat menettäneensä 110 000 euroa päivässä", paljastaa joen asiantuntija Steve Van Beek.
Kiinan yksipuoliset toimet omalla jokiosuudellaan huolestuttavat suuresti asiantuntijoita ja ympäristöihmisiä.
"Kiinalaiset eivät pidä siitä, että heille sanotaan miten kehittää jokea", Van Beek huomauttaa. "Tällä asenteella on vakavia seurauksia, jotka voivat aiheuttaa konflikteja tulevaisuudessa".
Kiina on ilmoittanut suunnitelmistaan rakentaa 37 patoa maan läpi virtaavalle Mekongin osuudelle. "Kahden padon rakennussuunnitelmat on jo hyväksytty", vahvistaa Van Beek.
Kiinan rakennussuunnitelmat kärjistävät alajuoksun yhdyskuntien ongelmia. Kiina on jokivarren kuudesta maasta ainoa, jolla on jäätiköitä. Kuivalla kaudella muut ovat riippuvaisia Mekongista.
"Mekongilla on kaksi lähdettä, monsuunisateet ja Kiinan jäätiköt. Kuivan kauden aikana jäätiköistä sulava vesi pitää luonnollisen virtauksen yllä. Siksi Kiinan padot tuottavat ongelmia", Van Beek selittää.
Yhdysvalloissa toimivan Kansainvälisen jokiverkoston (IRN) mukaan Mekongiin on kymmenen viime vuoden aikana ehdotettu yli sataa patoa Kiinan suunnittelemien lisäksi. Kansainväliset luottolaitokset ovat usein tukemassa hankkeita.
Laosissa patojen rakentamisen tahti on ollut vilkkainta, ja niillä vastataan myös naapurimaa Thaimaan kysyntään.
Toinen Kiinan närää aiheuttavista suunnitelmista on luotojen raivaaminen joesta kaupallisten alusten reittien parantamiseksi. Kaupallisesta liikennöinnistä sovittiin viime vuonna Laosin, Burman ja Thaimaan kanssa.
Uutislähteiden mukaan Kiina on jo ruopannut
oman osuutensa joesta varmistaakseen isojen alusten ympärivuotisen liikenteen. Toistaiseksi laivat pääsevät Kiinasta vain Laosiin saakka, mutta sopimus sallii reitin jatkamisen etelään. Thaimaa, Laos ja Burma joutuvat vielä tekemään jokiosuuksistaan sopimuksen mukaisesti liikennöitäviä.
Kiinan tarkoituksena on rakentaa joen varrelle 14 satamaa palvelemaan vilkastuvaa taloudellista toimintaa alueella.
Jo nyt Laosista tihkuu valituksia Kiinan toimien vaikutuksista kalastajiin ja muihin Mekongista elantonsa saaviin yhteisöihin.
"Mekongjoki ei ole ainoastaan Laosia, Myanmaria (Burma) ja Kiinaa varten. Se virtaa myös Kambodzhassa ja Vietnamissa. Meidän täytyy harkita uudelleen raivaussuunnitelmia jos ne aiheuttavat ongelmia alajuoksun maissa", laosilainen diplomaatti sanoo Bangkok Post -lehden haastattelussa.
"On epäoikeudenmukaista, jos projektista on hyötyä neljälle maalle, mutta muut eivät saa mitään", hän lisää.
Kambodzha ja Vietnam ovat myös huolissaan ruoppauksesta. Luotojen vähentyminen saattaa muuttaa veden virtauksen heidän maihinsa, mikä vaikeuttaa viljelyä ja muuta maankäyttöä. Ruoppaussuunnitelmia tutkivat thaimaalaiset aktivistit ovat huolissaan samasta asiasta.
Kristensen sanoo, että kaikkien maiden tulisi ymmärtää joen käyttöön liittyvät seikat laajemmin kuin nyt, olivatpa ne komission jäseniä tai eivät.
MRC käy keskusteluja Kiinan ja Burman kanssa vuosittain. Maaliskuun lopussa Kiina allekirjoitti sopimuksen, joka velvoittaa Pekingin antamaan komissiolle hydrologisia tietoja kahdesta Mekongin asemastaan.
Paikallisten ryhmittymien mukaantulo, neuvottelut Kiinan, Maailmanpankin, Aasian kehitysrahaston sekä YK:n kanssa auttaisivat Kristensenin mielestä koordinointia huomattavasti.
(Inter Press Service)
