YK, New York, 09.04.01 (IPS) – Vaikka elämme uuden vuosituhannen alkua, köyhyys on edelleen suurin tappaja maailmassa, muistutetaan tuoreessa YK:n tutkimuksessa.
"Köyhyys on keskeinen syy siihen, että vauvoja ei rokoteta, pudasta vettä ja viemäröintiä ei ole, lääkkeitä ja terveydenhoitoa puuttuu ja äidit kuolevat synnytykseen", tutkimuksessa sanotaan.
Maailmanpankin mukaan maailmassa elää tällä hetkellä 1,2 miljardia ihmistä yhdellä dollarilla (6,7 markalla) päivässä. Maailman kuudesta miljardista asukkaasta kolme miljardia joutuu tulemaan toimeen alle kahdella dollarilla päivässä.
YK:n tutkimuksen mukaan köyhät naiset kärsivät kohtuuttomasti sairauksista. Kärsimystä aiheutuu erityisesti alueilla, joiden ympäristö on tuhoutunut tai se on ekologisesti haavoittuvaa, sekä konfliktien ja väkivallan koettelemilla seuduilla.
Sairaudet vaivaavat myös erityisesti naisia, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä joutuneet lähtemään pois kotiseudultaan. Köyhyyden naisistuminen on suuri uhka sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle.
Terveysongelmia pahentavat saastuminen, melu, liikakansoitus, huonot vesi- ja käymäläolot, ala-arvoinen jätehuolto, kemiallinen saastuminen, myrkytykset ja suurten kaupunkien kasvuun liittyvät fyysiset vaarat.
YK:n tutkimus otsikolla Terveys ja kestävä kehitys tulee maailmanjärjestön kestävän kehityksen komission käsittelyyn 30. huhtikuuta. Komissio valmistelee kestävän kehityksen huippukokousta, joka pidetään Etelä-Afrikassa loppuvuodesta 2002.
Tutkimuksessa painotetaan, että vaikka monella alalla on saavutettu edistystä, huono terveys on jatkuvasti kehitystä jarruttava tekijä.
Joissakin tapauksissa itse kehitysprosessi luo olosuhteet, joissa ihmisten terveys kärsii. Näin käy taloudellisen, poliittisen tai sosiaalisen mullituksen seurauksena tai kun kehitys on epätasaista ja ihmisten väliset tuloerot kasvavat.
Kuluneen vuosikymmenen aikana maailman terveystilanne on kohentunut. Keskimääräinen elinajanodote on noussut, vauva- ja lapsikuolleisuus on vähentynyt, ja alipainosten ja -mittaisten lasten määrä on laskenut.
Kehitysmaissa niiden ihmisten osuus, joiden elinajanodote oli alle 60 vuotta, väheni 38 prosentista 19 prosenttiin 1990-1999. Vailla puhdasta vettä olevien osuus aleni viime vuosikymmenellä 21 prosentista 18 prosenttiin.
Myös monet tarttuvat taudit väistyivät, kiitos kohentuneiden saniteettiolojen, entistä paremman ravinnon, lääkkeiden ja rokotteiden.
Esimerkiksi poliotapausten määrä on laskenut vuosittaisesta 350 000:sta vuonna 1988 (jolloin maailmanlaajuinen poliokampanja alkoi) arviolta 20 000 tapaukseen vuonna 1999.
Samaan aikaan niiden maiden lukumäärä, joissa poliota esiintyi, laski 125:sta 30:een. Tautia esiintyy etupäässä enää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intian niemimaalla.
Näistä edistysaskeleista huolimatta terveyden alalla on valtavia eroja ja ongelmia. Yli 200 miljoonaa ihmistä elää maissa, joissa elinajanodote on alle 45 vuotta.
Keskimääräinen elinajanodote syntymän hetkellä oli maailman 48 köyhimmässä maassa vuonna 1999 vain 49 vuotta, kun se kaikissa kehitysmaissa oli 61 vuotta ja teollisuusmaissa 75 vuotta.
Monissa Saharan eteläpuolisissa maissa elinajanodote laski hiv-infektion ja aidsin vuoksi. Takaiskuja terveyden alalla koettiin myös Itä-Euroopassa ja entisessä Neuvostoliitossa, joissa taloudellinen ja poliittinen siirtymäkausi on laskenut miesten elinikää viidellä vuodella.
Joissakin maailman köyhimmissä maissa joka viides lapsi menehtyy alle viisivuotiaana tarttuviin tauteihin. Yli 20 miljoonaa naista vuodessa kärsii huonosta terveydestä raskauden vuoksi.
Kuusi sairautta aiheuttaa 90 prosenttia tarttuvista taudeista johtuvista kuolemista. Ne ovat aids, malaria, tuberkuloosi, keuhkotauti, ripulitaudit ja tuhkarokko.
Hiv ja aids ovat kääntäneet 1990-luvulla elinajanodotteen alaspäin. Aids on eniten kehitystä jarruttava ja turvallisuutta vaarantava sairaus.
Yli 12 miljoonaa afrikkalaista on kuollut aidsiin – yli kaksi miljoonaa vuodessa – ja orvoksi on jäänyt 13,2 miljoonaa lasta.
Sadat miljoonat ihmiset saavat vuosittain malarian. Se aiheuttaa 300 miljoonaa hoitoa vaativaa tapausta ja yli miljoona kuolemaa vuodessa.
"Terveydestä on tullut entistä keskeisempi kehitystekijä. Se sekä edistää kestävää kehitystä että toimii sen mittarina. Terveys on arvo sinänsä, mutta se on myös tuottavuuden avain", YK:n tutkimus kiteyttää. (Inter Press Service) .
