Jakarta, 18.06.01 (IPS) – Indonesiaa itsevaltaisesti hallinneen presidentti Suharton kukistumisesta on jo kolme vuotta, mutta maan sotilas- ja poliisivoimat eivät näytä vieläkään luopuneen diktatuurin ajan toimintatavoistaan.
Sekä Indonesian talous että politiikka ovat syvässä kriisissä. Moni pelkää, että yhä vaikutusvaltaiset menneisyyden voimat hyödyntävät kaoottista tilannetta ja palauttavat maan vanhoille raiteilleen.
Selvin muistutus vanhan vallan tavoista tuli 8. kesäkuuta, jolloin indonesialaiset poliisit pidättivät aseella uhaten 40 ammattiyhdistys- ja ihmisoikeusaktivistia. Nämä olivat saapuneet 11 maasta osallistuakseen Aasian-Tyynenmeren solidaarisuuskokoukseen, joka pidettiin 50 kilometrin päässä pääkaupungista Jakartasta sijaitsevassa lomakeskuksessa.
Poliisi väitti, että ulkomaisten vieraiden viisumit eivät olleet kunnossa, joten heidät karkotetaan maasta. Poliisin mukaan turistiviisumi ei salli osallistumista kokouksiin. Maahantuloviranomaiset kuitenkin kumosivat poliisin väitteet ja vapauttivat ulkomaalaiset.
Vielä enemmän Suharton ajasta ja tämän Uusi järjestys – nimellä tunnetusta politiikasta muistutti se, mitä kokouspaikalla tapahtui poliisin vietyä ulkomaalaiset. Kiihkomuslimien puolisotilaallinen joukkio näet hyökkäsi kokouksen kotimaisten järjestäjien kimppuun. Islamistiryhmällä on yhteyksiä tärkeään poliittiseen puolueeseen.
Miekoilla ja keihäillä aseistautunut joukko hakkasi kokouksen järjestäjät, jotka edustavat Increase-nimistä politiikan tutkimukseen erikoistunutta kansalaisjärjestöä. Myös järjestön omaisuutta tuhottiin.
"Uusi järjestys on selvästi koonnut voimansa uudelleen. Se voi palata valtaan, ellei sitä estetä", kokouksesta pidätettyjen joukossa ollut indonesialainen Budiman Sudjatmiko arvioi.
"Poliisi ja sen kovanyrkkiset ystävät ovat pitäneet pilkkanaan kaikkia arvoja ja periaatteita, joiden puolesta tämä kansakunta on taistellut kolme viime vuotta. Lokaan vedettiin myös kaikki taistelun vaatimat uhraukset", Jakarta Post -lehti latasi kovasanaisessa pääkirjoituksessa, joka oli otsikoitu Demokratia uhattuna.
"Hyökkäys kokoukseen käänsi yhdellä iskulla kansakunnan kelloa taaksepäin", lehti jatkoi.
Tapaus sai osakseen laajaa paheksuntaa ympäri maailmaa. Valtiot, joiden kansalaisia oli pidätetty, vaativat näiden vapauttamista.
Indonesialaiset tarkkailijat uskovat, että todellinen syy poliisin toimiin löytyy lähihistoriasta. Suharton kauden turvallisuusviranomaiset kantavat syvälle juurtunutta kaunaa diktatuurin vastaisen taistelun kärjessä olleita opiskelijajohtajia kohtaan.
Opiskelijoista on sittemmin tullut poliittisia aktivisteja ja jotkut heistä – esimerkiksi mainittu Budiman ja Dita Sari – osallistuivat kohtalokkaaseen solidaarisuuskokoukseen.
Budiman ja Dita olivat Suharton kaudella kolme vuotta vangittuina "kapinan lietsonnasta". Heidät vapautettiin kansainvälisen tukikampanjan painostuksesta heti diktatuurin kukistuttua toukokuussa 1998.
Budiman ja muut opiskelija-aktivistit olivat perustaneet vasemmistolaisen Vallankumouksellisen demokratiapuolueen (PRD), jolla oli tärkeä rooli Suharton vastaisessa kansannousussa. Tämä tausta selittää aktivistien mukaan sen, miksi poliisi vainoaa heitä yhä.
Vaikka Indonesia on Suharton jälkeen suuntautunut parlamentaariseen demokratiaan, merkkejä vanhoista tavoista on pilkahdellut esiin pitkin matkaa.
Kansainvälisesti tunnetuimpia esimerkkejä ovat Indonesian asevoimien ihmisoikeusrikkomukset yhteenotoissa itsenäisyyttä vaativien ryhmien kanssa Acehin maakunnassa ja Irian Jayassa. Armeijaa epäillään myös uskonnollisen väkivallan lietsonnasta osissa maata.
Vähemmän tunnettua on se, miten Suhartoa 32 vuotta vallassa pitäneet voimat vaikuttavat yhä päivänpolitiikassa. Ja miten ne jatkuvasti loukkaavat vastustajikseen kokemiensa tahojen oikeuksia.
Erityisen huolestuttavana pidetään sitä, että poliisin kovat otteet sattuvat aikaan, jolloin maan talous on huonoissa kantimissa ja nykyinen presidentti Abdurrahman Wahid uhkaa joutua syytteeseen korruptiosta elokuun alussa.
Wahid on kiistänyt syytökset, mutta hänellä on vahvoja vastustajia politiikan ohella virkamieskunnassa sekä poliisissa ja armeijassa.
Wahidin kesäkuun alussa tekemä yritys erottaa ylin poliisijohtaja S. Bimantoro päättyi fiaskoon. Tämä näet kieltäytyi eroamasta, ja maa joutui omituiseen tilanteeseen, jossa kaksi henkilöä hoitaa samaa virkaa.
Väitetään, että Wahid koettaa mobilisoida kannattajiaan mielenosoituksiin, joihin vedoten parlamentin elokuinen erityisistunto voitaisiin peruuttaa. Siten korruptiosyytteet hautautuisivat levottomuuksien alle.
"Ei ole selvää, kuka maata oikeastaan johtaa. Monenlaiset voimat voivat käyttää tilannetta hyväkseen lujittaakseen asemiaan", jakartalainen politiikan tutkija Agung Widjaya sanoo.
Demokratian kannattajia huolestuttavat merkit, jotka viittaavat "vanhojen huonojen aikojen" paluuseen. Niille oli tyypillistä, että kaikki Suharton vastustajat leimattiin kommunisteiksi ja vangittiin.
Kesäkuun alussa Jakartan kirjakaupoissa riehui Antikommunistiseksi allianssiksi (AMK) itseään kutsuva porukka, joka poltti "kommunistiseksi propagandaksi" tuomitsemiaan teoksia.
"Armeija ja poliisi rohkaisevat AMK:n kaltaisten puolisotilaallisten ryhmien perustamista. Joukkiot käyttävät usein islamilaisia symboleja ja hyökkäilevät vastustamiensa poliittisten ryhmien kimppuun", kertoo poliittinen aktivisti Anom. Hän kuuluu opiskelijajohtajiin, joita sotilaat kiduttivat Suharton kaudella.
Anomin mukaan Indonesian turvallisuusjoukoissa on ryhmiä, jotka esiintyvät lain ja järjestyksen ja jopa demokratian kannattajina, vaikka ne käytännössä yllyttävät etnisiä ja poliittisia ryhmiä keskinäiseen väkivaltaan. (Inter Press Service) .
