Washington, 18.06.01 (IPS) – Maapallon asukkaat ovat nyt keskimäärin terveempiä kuin 20 vuotta sitten. Talouden liberalisointi on kuitenkin aiheuttanut sen, että köyhien terveys heikkenee miltei kaikkialla, paljastaa kesän alussa julkaistu raportti.
Elämää säilyttävät keksinnöt siirtyvät entistä loitommalle varattomien ulottuvilta. Syynä on uudistuspolitiikka, joka keskittyy palvelujen yksityistämiseen ja julkisen terveydenhuollon menojen supistamiseen. Näin arvioi 13 maan tilanteeseen pureutuva raportti terveydenhuollon eriarvoisuuden kasvusta (Challenging Inequities in Health: From Ethics to Action).
Raportin rahoittajina ovat yhdysvaltalainen Rockefellerin säätiö ja Ruotsin kehitysapuvirasto Sida. "Eriarvoisuus terveydenhuollossa voidaan nähdä kansalaisten kokeman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien mittarina", rahoittajat sanovat.
Ihmisten keskimääräinen eliniänodote oli Japanissa 1996 kaksinkertainen verrattuna Sierra Leoneen, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Vastaavasti köyhän Guinean lapsikuolleisuus oli 300-kertainen Norjaan verrattuna.
Raportti muistuttaa, että monen maan terveydenhuollossa ammottaa kuilu, johon ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Se koskee eritoten köyhiä maita ja niitä, jotka ovat siirtymässä markkinatalouteen.
"Kiinassa, Chilessä ja Venäjällä erot eliniänodotteessa vain kasvavat ja tiettyjen väestöryhmien terveys heikkenee hälyttävästi", raportti kertoo.
Sen mukaan nopea talouskasvu saattaa jopa pahentaa terveyseroja, sillä hyvinvoinnista syrjäytyneet jäävät paitsi kasvun hedelmiä.
Raportti erittelee terveydenhuollon tilannetta Bangladeshissa, Britanniassa, Chilessä, Etelä-Afrikassa, Japanissa, Keniassa, Kiinassa, Meksikossa, Ruotsissa, Tansaniassa, Venäjällä, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa.
Raportin mukaan eriarvoisuutta aiheuttavat taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät. Niihin kuuluvat esimerkiksi yleissivistävä- ja ammattikoulutus, sukupuolten tasa-arvo ja talouspolitiikka.
Tärkeimpinä eriarvoisuuden syinä nähdään köyhyys ja syrjäytyminen. Erityisen tuhoisa on niiden yhdistelmä, kuten Etelä-Afrikan rotusortojärjestelmä osoitti. Lapsikuolleisuus oli 1993 Etelä-Afrikan mustien keskuudessa yli viisinkertainen valkoisiin verrattuna.
Yhdysvalloissa rikkaat ihmiset elävät huomattavasti köyhiä pitempään. Erityisen huonossa asemassa ovat köyhät afroamerikkalaiset.
Meksikossa hiljan tehty selvitys paljastaa valtavia eroja vauraiden kaupunkialueiden ja vuoristoisen maaseudun välillä. Jälkimmäinen on intiaanien tyypillistä asuinseutua.
Meksikon intiaanit kokevat syrjintää sekä koulussa että työelämässä. Heiltä puuttuvat juokseva vesi ja muut peruspalvelut. Eliniänodote on 13 vuotta jäljessä vauraiden seutujen asukkaista.
Raportti kantaa erityistä huolta siitä, miten talouden liberalisaatio vaikuttaa köyhien, vähän koulutettujen ja syrjäytyneiden ihmisten terveysoloihin.
Venäjällä kapitalismiin siirtyminen on varhentanut miesten kuolleisuutta, varsinkin heikosti koulutetuissa ryhmissä. Naiset elävät nyt keskimäärin 13 vuotta miehiä kauemmin. Ero on kaksinkertainen muihin teollisuusmaihin verrattuna.
Kiinan talouden avautuminen 20 viime vuoden aikana on vähentänyt köyhyyttä ja kiihdyttänyt kasvua, mutta sielläkin kuilu on laventunut kaupunkien ja syrjäseutujen välillä.
Kaupungeissa Kiinan vauraalla rannikkoseudulla eliniänodote on kymmenen vuotta korkeampi kuin maaseudulla sisämaassa. Köyhimmillä alueilla lapsikuolleisuus on kasvanut 25 prosenttia 1980-luvulta, raportti kertoo.
Vietnamia pidettiin aikoinaan terveydenhuollon mallimaana, mutta markkinatalous on vahvistanut eriarvoisuutta sielläkin. Erityisen selvästi on vaikuttanut sairaalamaksujen käyttöönotto.
Latinalaisessa Amerikassa talouspolitiikka on joissakin tapauksissa vähentänyt absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrää. Raportin mukaan siellä toistuu kuitenkin sama kuin Kiinassa: syrjäytyneiden asema on heikentynyt entisestään.
Afrikan maissa on toteutettu kansainvälisten luottolaitosten määräämää talouden rakennesopeutusta, joka edellyttää valtion sosiaalimenojen leikkaamista. Ihmisten eriarvoisuus terveydenhuollossa on samalla lisääntynyt.
Raportti kertoo, että Tansaniassa "hälyttävällä määrällä nuoria" ei ole varaa uusiin koulumaksuihin. He joutuvat monesti hakeutumaan työhön esimerkiksi kaivoksiin tai maatiloille, missä terveyttä uhkaavat työtapaturmat ja aids.
Raportin mukaan terveydenhuollon eriarvoisuuteen vaikuttaa tulojen ohella koulutus. Chile alkoi vapauttaa talouttaan 1970- luvun puolivälissä ja seurauksena oli huomattava tuloerojen kasvu. Maa on kuitenkin samaan aikaan lisännyt opetusmäärärahojaan.
Chilessä väestön enemmistön eliniänodote on noussut vakaasti, joskin eniten koulutetuilla muita nopeammin. Sen sijaan vähän tai ei lainkaan koulutusta saaneiden miesten eliniänodote aleni vuosina 1985-1996, raportti kertoo. (Inter Press Service) .
