Havanna, 06.05.02 (IPS) – Kuubalaisiin perheisiin alkoi taas ilmestyä kotiapulaisia 1990-luvun alun talouskriisin vuosina. Edeltävinä vuosikymmeninä piikojen ammattikunta oli käytännöllisesti katsoen kadonnut saarelta.
Nykyisin Kuubassa kuulee yhä useammin puhuttavan "tytöstä, joka auttaa minua" tai "rouvasta, joka huolehtii pyykeistä". Kyse on kotiapulaisista, joiden ilmaantuminen takaisin kielii myös asennemuutoksista.
Kotiapulaisena tienaa nyt Kuubassa monesti paremmin kuin varsinkin julkisen sektorin töissä, mikä erottaa saarivaltion muista Latinalaisen Amerikan maista. Yhteistä on kuitenkin sosiaaliturvan puuttuminen.
"Jos joku olisi kertonut minulle kymmenen vuotta sitten, että minulla olisi apulainen siivoamassa ja pesemässä pyykkiä, en olisi uskonut häntä, koska se tuntui kehityksen kääntämiseltä taaksepäin", Milagros Castañeda, 39, kertoo. Hän on Havannassa toimivan ulkomaisen yrityksen palveluksessa.
Castañedan mukaan talouskriisi muutti kaiken. "Jos olisin hoitanut kaikki kotiaskareet, en olisi pärjännyt työssäni. Silloin olisin menettänyt pesoissa maksettavan palkkani ja hyvän mokoman dollareita lisäksi."
Pestaamalla apulaisen hän sanoo myös auttaneensa henkilöä, "joka ei ole ollut yhtä onnekas kuin minä." Hän palkkasi lähikulmilta lapsesta asti tuntemansa nuoren naisen, joka oli taloudellisesti ahtaalla pienen lapsen yksinhuoltajana.
"Tarjosin hänelle 25 dollaria (noin 28 euroa) ja sata Kuuban pesoa kuukaudessa ja hän suostui oitis", Castañeda kertoo.
Kotiapulaiseksi ryhtynyt Yamilé Rodríguez puolestaan kuvaa ratkaisuaan helpoksi. "En miettinyt kahta kertaa. Erosin valtionyhtiöstä, jonka palveluksessa olin 180 peson kuukausipalkalla. Teen nyt aiempaa enemmän työtä, mutta saan myös parempaa palkkaa."
Kuubalaisten keskipalkka on noin 250 pesoa kuussa. Sillä tuskin pärjää maassa, jossa saippuaa ja eräitä muita perustarvikkeita ei löydy muualta kuin pelkästään dollareita maksuksi hyväksyvistä valtion kaupoista. Virallisella kurssilla dollari maksaa 26 pesoa.
Peruspalvelut ovat Kuubassa halpoja ja terveydenhuolto ilmaista. Ruoka, vaatteet, kengät ja kodintarvikkeet ovat kuitenkin kalliita palkkatasoon suhteutettuina.
Neuvostoliiton hajoaminen ja Itä-Euroopan sosialismin romahtaminen aiheuttivat ankaran kolauksen Kuuban taloudelle. Vuosina 1990-1993 sen bruttokansantuote kutistui 35 prosenttia, mistä maa ei ole vieläkään toipunut.
Kuuba on kehittänyt erilaisia hengissäselviytymistapoja. 1990-luvulla esimerkiksi sallittiin itsensä työllistäminen lähinnä turismin palveluksessa. Lisäksi ihmiset puuhaavat kaikenlaista pimeästi.
Huomattava määrä kuubalaisia elää ulkomailla – pääasiassa Yhdysvalloissa – asuvien perheenjäsenten lähettämän avun varassa. Summa nousee yli miljardiin euroon vuodessa.
Valtion psykologisen ja sosiologisen tutkimuskeskuksen selvitys paljastaa, että talouskriisi on palauttanut kuubalaisen perhedynamiikan menneisyyden kaavoihin.
Tutkimuksen mukaan moni nainen on vetäytynyt työmarkkinoilta voidakseen omistautua "kamppailulle arkipäivän ongelmien kanssa." Toiset naiset – jopa 80-vuotiaisiin asti – ovat hakeutuneet kotiapulaisiksi tai ryhtyneet siivoojiksi.
Kotiapulaisten katoamista lähes tyystin on pidetty yhtenä Fidel Castron johdolla 1959 tapahtuneen Kuuban vallankumouksen saavutuksista. Se nähtiin merkittävänä askeleena tiellä kohti naisten ja miesten tasa-arvoa.
Vuoden 1953 väestönlaskennan mukaan työelämässä olleista naisista peräti 64 prosenttia toimi kotiapulaisina. Castro kuitenkin yllytti naisia opiskelemaan ja otti käyttöön sama palkka samasta työtä -periaatteen.
Sosialistisen vallankumouksen jälkeen palvelijoiden pitäminen määriteltiin riistoksi, joka soti yhteiskunnan perusperiaatteita vastaan. Tavoitteena oli poistaa kaikki rotuun, yhteiskuntaluokkaan ja sukupuoleen perustuva syrjintä.
Nyt tilastot kertovat, että julkisen sektorin työpaikoista on naisten hallussa 40 prosenttia. Useimmilla koulutusta vaativilla aloilla naiset ovat enemmistönä.
Kotityö ei kuulu Kuuban hallituksen laillistamiin uusiin aloihin, joten apulaisten määrästä ei ole tilastoja. Asiaa ei myöskään aiota kysellä syyskuussa tehtävässä väestönlaskennassa, kertoo eräs nimettömänä pysyttelevä asiantuntija.
"Lopulta hallituksen on pakko tunnustaa tämä tosiasia ja taata näille naisille sosiaaliturva. Tällä hetkellä kukaan ei kuitenkaan halua puhua koko asiasta", hän jatkaa.
(Inter Press Service)
