Tokio, 06.05.02 (IPS) – Asuttuaan kolme pitkää ja yksinäistä vuotta pahvilaatikossa Koya Aoki, 51, sai lopulta työpaikan avustajana vanhusten päiväkeskuksessa.
"Olen suunnattoman kiitollinen voidessani aloittaa elämän uudestaan. En halua koskaan enää kokea asunnottomuuden tuskaa", paljon ikäänsä vanhemmalta näyttävä pitkä ja laiha mies selittää.
Aoki joutui kadulle sen jälkeen, kun hänen aiempi työnantajansa, suuri elintarvikeyhtiö, meni konkurssiin. "Kun menetin yhtäkkiä työpaikkani, elämäni muuttui painajaismaiseksi kierteeksi. Vaimoni pyysi avioeroa, eivätkä ystävät ja lähisukulaiset halunneet olla missään tekemisissä kanssani."
Japanilainen yhteiskunta arvostaa työntekoa yli kaiken, joten menetettyään työnsä Aoki muuttui hylkiöksi. Uutta työtä ei tuntunut löytyvän mistään. "En voinut uskoa, että kaikki hylkäsivät minut. Harkitsin itsemurhaa useaan otteeseen", hän kertoo.
Aokin kaltaisten asunnottomien määrä on kasvussa Japanissa, vaikka maan henkeä kohden laskettu kansantuote hipoo 28 000 euroa vuodessa. Asunnottomien määrä on noussut 15 prosenttia vuodesta 2000 ja on jo lähes 200 000. Viralliset tilastot paljastavat lisäksi, että joka kolmas asunnoton kärsii sairauksista, jotka ulottuvat korkeasta verenpaineesta mielenterveysongelmiin.
Kaduilla asuvista 90 prosenttia on keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat menettäneet työnsä yritysten uudelleenjärjestelyissä. Loput ovat rakennusten tilapäistyövoimaa. Heille maksetaan päivä kerrallaan, ja sosiaaliturva puuttuu kokonaan.
Valtaosa asunnottomista on menettänyt kotinsa joko siksi, että perhe on hylännyt heidät tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Japanissa työttömyysturva kattaa vain ensimmäiset kuusi kuukautta, minkä jälkeen työtön jää oman onnensa nojaan.
Nämä keski-ikäiset miehet asuvat muoviteltoissa tai pahvilaatikoissa, jotka on pystytetty puistoihin tai katuvierille Japanin suurkaupungeissa, kuten Tokiossa ja Osakassa. Ruokaa, vaatteita ja muita välttämättömyystarvikkeita he saattavat saada vapaaehtoisilta avustajilta tai kunnalta.
Talvisaikaan moni hakee suojaa kaupunkijunan tai maanalaisen asemilta.
Asiantuntijat ennustavat, että varsinkin keski-ikäisiä miehiä kurittavan työttömyyden paheneminen johtaa myös asunnottomien määrän kasvuun.
"Asunnottomien luku kolminkertaistuu nopeasti, koska yritykset jatkavat laman torjuntaa irtisanomalla väkeään", povaa Wahei Kasai, jonka johtama järjestö koettaa auttaa Tokion asunnottomia.
Hänen mielestään kodittomuuden yleistyminen on selvä merkki Japanin kuuluisan hyvinvoinnin ja suhteellisen tasa-arvoisen yhteiskunnan murenemisesta.
Japanin sodanjälkeinen taloudellinen nousu rakentui paljolti laajan keskiluokan varaan. Nopea globalisaatio on kuitenkin muuttanut kaiken. Työttömyyden kasvu on repäissyt syvenevän kuilun rikkaiden ja köyhien väliin, Kasai selittää.
Japanin työttömyysaste oli maaliskuussa 5,2 prosenttia eli prosentin kymmenyksen pienempi kuin helmikuussa. Maaliskuussa päättyneenä budjettivuonna 2001 Japanissa tapahtui toiseksi eniten konkursseja kautta aikojen. Vararikkoon meni yli 20 000 yritystä – liki kuusi prosenttia edellisvuotista enemmän.
Tilastojen mukaan Japanissa oli maaliskuussa 860 000 työtöntä 45-64-vuotiasta miestä.
Japanin hallitus valmistelee parhaillaan lakia, joka toisi helpotusta asunnottomien asemaan. Luvassa on rahaa asuntojen rakentamiseen ja muuta huolenpitoa.
Kasai pitää merkittävänä sitä, että hallitus tunnustaa ensi kerran asunnottomien olemassaolon ja tarpeet, vaikka ei takaakaan heille työtilaisuuksia.
Japanilainen yhteiskunta suhtautuu kuitenkin yhä torjuvasti ja jopa vihamielisesti syrjäytyneisiin jäseniinsä.
Tammikuussa pidätettiin kolme 14-vuotiasta poikaa syytettyinä 55-vuotiaan kodittoman miehen hakkaamisesta hengiltä. Pojat olivat kiskoneet miehen ulos teltasta, jossa tämä oli majaillut vuoden päivät.
Toinen asunnoton mies loukkaantui samoihin aikoihin, kun puiston roskakoriin asetettu kotitekoinen pommi räjähti.
Viranomaisten tekemän selvityksen mukaan 40 prosenttia puistoissa asuvista miehistä kertoo joutuneensa ohikulkijoiden ahdistelemaksi.
"Vaikka asunnottomia tulee koko ajan lisää, japanilainen yhteiskunta pitää heitä yhä hylkiöinä. Heidän toivotaan yksinkertaisesti katoavan", Keigo Takano sanoo. Hän on toiminut kuusi vuotta vapaaehtoisena Yamato-ystävyysseurassa. Se on yksi Japanin vanhimmista järjestöistä, jotka antavat lääketieteellistä ja muuta apua työttömille.
Järjestön terveysasema tarjoaa ilmaista hoitoa tavallisimpiin vaivoihin, ja siellä käy yli tuhat ihmistä kuukaudessa. Lisäksi tarjolla on neuvontaa ja lämmin ateria.
Useimmat japanilaiset pitävät kuitenkin työttömiä laiskureina ja uhkana yhteiskunnan järjestykselle. Toisaalta vapaaehtoistyöhön on vähän tarjokkaita, koska kaikilla on niin kiire. Tämä yhdistelmä on tyly huono-osaisille, Takano kiteyttää.
(Inter Press Service)
