Johannesburg 18.7.22 (IPS) Kun Etelä-Afrikka vapautui rotuerottelusta vuonna 1994, siitä muodostui taloudellinen voimanpesä ja magneetti, joka veti puoleensa siirtolaisia poliittisesti ja taloudellisesti epävakaista Afrikan ja Aasian maista. Viime vuosina maan talous on kuitenkin romahtanut ja työttömyysprosentti kohonnut noin 37:een. Samalla siirtolaisyhteisöjen unelmat ovat murskautuneet muukalaisvastaisiin hyökkäyksiin.
Kymmeniä maahanmuuttajia on tapettu ja tuhannet ovat joutuneet toistuvien hyökkäysten kohteiksi. Ihmisiä on häädetty kodeistaan ja heidän omistamiaan kauppoja on ryöstelty ja poltettu.
Paikalliset siirtolaisuuden vastustajat syyttävät maahanmuuttajia työpaikkojen viemisestä ja rikollisuuden lisääntymisestä. Erityisesti autokaappausten, ihmiskaupan ja huumeiden kauppaamisen väitetään lisääntyneen siirtolaisten vuoksi.
Jotkut poliitikot syyttävät ulkomaalaisia sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista, ja näin omalta osaltaan kasvattavat siirtolaisvastaista henkeä. Jopa poliittiseen henkiinjäämistaisteluun joutuneen valtapuolue ANC:n poliitikot ovat löytäneet ulkomaalaisista syntipukin valtion vaikeuksiin.
Operaatio Dudula
Dudula-liikkeen nousu on entisestään lietsonut siirtolaisvastaista mielialaa. Viime vuonna perustettu Operaatio Dudulaksi kutsuttu liike haluaa häätää maasta maahanmuuttajat. Perustajat erosivat liian maltillisena pitämästään Put South Africans First -järjestöstä, joka onnistui tekemään maahanmuuttovastaisuudesta suositun sosiaalisessa mediassa.
Kesäkuussa Johannesburgin keskustan Yeovillen torin torimyyjät joutuivat sulkemaan myyntikojunsa, kun Dudulan nimissä toiminut joukkio uhkasi poistaa kojuista ulkomaalaiset. Torimyyjät ovat enimmäkseen kongolaisia siirtolaisia.
Runsasta viikkoa myöhemmin yölliset tuhopolttajat sytyttivät tuleen torin 23 myyntikojua. Liekeissä tuhoutui noin 500 000 Etelä-Afrikan randin (n. 29 000 euroa) arvosta kauppatavaraa. Epäillään, että tulipalo liittyi Dudula-ryhmään tai oli ainakin sen innoittama. Ryhmä kuitenkin kiistää osallisuutensa.
”En enää voi käydä kauppaa, sillä koko varastoni on tuhoutunut. Ostin tavarat luotolla ja aioin maksaa myytyäni ne”, ahdistunut torimyyjä, neljän lapsen äiti sanoo. Hän ei halua kertoa nimeään.
Rekkakuskit kohteina
Etelä-Afrikan logistiikka-ala ja tavaroiden toimitusketjut ovat myös uhan alla, sillä rekkakuskiyhdistys ADTF:n jäsenet sulkevat tärkeitä kuljetusreittejä, sytyttävät rekkoja tuleen ja hyökkäävät ulkomaalaisten kuskien kimppuun.
”Olen istunut kotona kolme päivää, sillä en uskalla mennä töihin. Minun on ollut pakko lähettää perheeni takaisin Zimbabween. Kuljetan hiiliä Botswanasta Etelä-Afrikkaan. Minä en ole varastanut kenenkään työpaikkaa enkä polje hintoja, sillä yhtiöllä on vakiotaksat”, yksitoista vuotta Etelä-Afrikassa työskennellyt zimbabwelainen rekkakuski sanoo. Hänkään ei halua kertoa nimeään.
Afrikan diasporafoorumin (ADF) toimitusjohtaja Nicholas Mabena Ngqabatho työskentelee yhdessä ammattiyhdistysten liiton Cosatun kanssa, jotta ulkomaalaiset liittyisivät ammattiliittoihin. Liittoihin kuulumalla he saavat suojaa pomoilta, jotka ovat valmiita käyttämään hyväkseen heidän epätoivoista tilannettaan.
”Monet hyökkäysten kohteiksi joutuneista rekkakuskeista kuljettavat tavaraa rajojen yli. He eivät anasta paikallisten työpaikkoja, vaan ovat osa yli Afrikan ulottuvaa toimitusketjua. Muukalaisvihaiset hyökkäykset häiritsevät toimitusketjua ja haittaavat Etelä-Afrikan taloutta”, Ngqabatho huomauttaa.
Veronmaksajia ja kauppiaita
ADF:n johtaja Amir Sheikh kiistää, että ulkomaalaiset veisivät paikallisten työpaikat.
”Yli 60 miljoonan väestön seassa on korkeintaan neljä miljoonaa siirtolaista. Kuinka he voisivat viedä jokaisen eteläafrikkalaisen työpaikan”, Sheikh kysyy. Hänen mukaansa maa hyötyy ulkomaalaisista.
”He maksavat veroja ja avaavat kauppoja alueille, joilta sosiaaliapua saavien vanhusten ja köyhien täytyisi matkustaa pitkiä matkoja saadakseen välttämättömyyshyödykkeitä. He jopa myyvät tuotteitaan luotolla. Köyhien kaupunginosien asukkaat ja eläkeläiset voivat myös saada lisätuloja vuokraamalla huoneita ulkomaalaisille,” Sheikh sanoo.
Myös solidaarisuutta
Sheikh myöntää, että ulkomaalaisten joukossa on rikollisia – mutta samalla lailla niitä on syntyperäisten eteläafrikkalaisten joukossa.
”On naurettavaa, että esimerkiksi kaikkia nigerialaisia pidetään huumerikollisina. Kuinka moni ihminen tajuaa, että Vodacom-kännykkäoperaattorin suosittu tv-mainoshahmo professori Kole Omotoso on nigerialainen? Ja että hänen poikansa on kuuluisa elokuvantekijä? Ovatko hekin rikollisia?”
Sheikh sanoo kuitenkin, että syrjinnän vastapainona esiintyy myös yhteisöjen välistä solidaarisuutta. Esimerkiksi Johannesburgin Alexandran kaupunginosassa Dudulan jäseneksi epäilty henkilö joutui äskettäin luikkimaan pakoon, kun paikalliset asukkaat suuttuivat yrityksestä häätää ulkomaalainen nainen asunnostaan.
Maahanmuutto luo työpaikkoja
Maailmanpankin tutkimus Etelä-Afrikan erilaisista siirtolaisista – osa tulee maan rajojen ulkopuolelta, mutta myös maansisäinen siirtolaisuus on runsasta – romuttaa uskomuksen, että ulkomaalaiset varastavat paikallisten työpaikat. Tutkimuksen mukaan jokainen siirtolaistyöläinen päinvastoin loi osapuilleen kaksi työpaikkaa paikallisille.
Maailmanpankki toteaa, että siirtolaiset ja paikalliset yleensä erikoistuvat erilaisiin ja usein toisiaan täydentäviin tehtäviin. Siitä seuraa kokonaistuottavuuden nousua sekä myönteisiä vaikutuksia myös palkkatasoon. Neljännes siirtolaisista on työllistänyt itse itsensä. Itsetyöllistyneiden suuri osuus heijastelee kysyntää niille yrittäjätaidoille, joita siirtolaiset tuovat tullessaan.
(Inter Press Service)
