Kingston 20.9.21 (IPS) Tämän vuoden Atlantin hurrikaanikausi on vasta puolivälissä, mutta Jamaika ja sen karibialaiset naapurit laskevat jo hintaa kolmen trooppisen myrskyn aiheuttamille infrastruktuurivaurioille ja satomenetyksille. Elsa, Grace ja Ida moukaroivat aluetta, joka ei ollut vielä kunnolla toipunut vuoden 2020 ennätyksellisestä hurrikaanisesongista.
Karibialla ilmastonmuutos on kiistatta meneillään, ja nykytiedon perusteella sen vaikutukset jyrkentyvät nopeammin kuin aiemmin odotettiin.
Ilmastonmuutosraportti vahvisti paikallisten tutkijoiden vuosia sitten tekemät havainnot, että hurrikaanien esiintymistiheys ja voima kasvavat, tulvat ja toisaalta kuivat kaudet toistuvat entistä useammin ja kestävät entistä kauemmin. Lisäksi helleaallot muuttuvat rajummiksi ja saapuvat aiempaa useammin ja merenpinta kohoaa entistä nopeammin.
Useita samanaikaisia uhkia
Kaksi Karibian alueen johtavaa ilmastotutkijaa, professori Tannecia Stephenson ja professori Michael Taylor ovat laatineet asiakirjan Under Threat! (Uhan alla) Karibian alueen tilanteesta. ”Voimme entistä suuremmalla varmuudella todeta, että ilmastonmuutos muuttaa säitämme huonommiksi eikä ilmaston lämpeneminen ole hidastunut”, professorit sanovat yhteishaastattelussa.
Karibian alueen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arvioitu alle kahdeksi prosentiksi, mutta Karibian saarivaltioiden on Taylorin mukaan silti entisestään pienennettävä hiilijalanjälkeään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja metsien suojelua sekä vähentämällä jäte- ja liikennepäästöjä.
”Pienikin nousu lämpötilassa johtaa Karibialla useisiin samanaikaisiin uhkiin. Ilmakehän lämpeneminen ja entistä happopitoisemmat meret vaikuttavat turismiin ja kalastukseen ja siten alueen koko sinisen talouden tulevaisuuteen”, Stephenson sanoo. Sinisellä taloudella tarkoitetaan merien hyödyntämistä.
”Karibian pitäisi valmistautua myös vesipulaan ja nousevaan merenpintaan.”
Vesiköyhyys
Ilmastotutkimusryhmä raportoi kuumien päivien ja öiden lisääntyneen Karibialla viime kesänä. Ennusteiden mukaan yö- ja päivälämpötilat alueella nousevat kymmenessä vuodessa 0,65-0,84 astetta. Samalla sademäärät laskevat 20-30 prosenttia.
Stephenson vaatiikin Karibian johtajia ottamaan vesiturvan prioriteetiksi, kun suunnitellaan ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä. Kun maalla on alle 1 000 kuutiometriä makeaa vettä asukasta kohden, se lasketaan vesiköyhäksi. Kolme maailman vesiköyhintä maata sijaitsee Karibialla.
”Karibian täytyy olla valmistautunut ilmastoäärimmäisyyksien uuteen normaaliin. Kaikkien täytyy olla osa ratkaisua”, Stephenson vaatii.
(Inter Press Service)
