Abuja, Nigeria 1.12.25 (IPS) Nigerian ja Yhdysvaltain diplomaattiset suhteet ovat viilentyneet, kun presidentti Donald Trump väitti, että maassa on käynnissä kristittyjen kansanmurha.
Lokakuun lopussa presidentti Trump syytti sosiaalisessa mediassa Nigerian hallitusta siitä, että se on jättänyt huomiotta islamistiradikaalien tekemät kristittyjen surmat. Trump varoitti, että jos hallitus ei reagoi, Yhdysvallat sulkee kaikki rahahanat ja hyökkää maahan pyssyt paukkuen. Trump väitti islamistien murhaavan kristittyjä tuhatmäärin.
Trumpin lausuntoja on edeltänyt yhdysvaltalaisten evankelikaaliryhmien ja konservatiivisten lainsäätäjien lobbaus. Ne syyttävät Nigerian hallitusta osallisuudesta kristittyihin kohdistuneisiin hyökkäyksiin.
Vaarallinen maa, ehkä
Yhdysvaltalainen järjestö Open Doors International sanoo jäljittävänsä kristittyjen vainoa kautta maailman. Sen mukaan Nigeria on maailman vaarallisimpia maita kristityille. Järjestön listauksessa se on tänä vuonna seitsemänneksi pahin kristittyjen vainoaja.
Nigerialaisen Kansalaisvapauksien ja oikeusvaltion kansainvälisen yhdistyksen julkaiseman raportin mukaan nigerialaiset jihadistiryhmät ovat pelkästään tänä vuonna tappaneet yli 7 000 kristittyä ja kaapanneet 7 800. Vuodesta 2009 lähtien jihadistit yhdistyksen laskujen mukaan tappaneet yli 125 000 kristittyä, tuhonneet 19 000 kirkkoa ja pakottaneet yli 1 100 yhteisöä pakolaisiksi.
Nigerian viranomaiset kuitenkin kiistävät nämä luvut ja sen, että maassa olisi meneillään kristittyjen kansanmurha hallituksen tuella. Sen sijaan niin kristityt kuin muslimitkin kärsivät ääriryhmien väkivallasta.
Monimutkainen kriisi
Nigeriaa tuntevat asiantuntijat varoittavat, että Nigerian turvattomuuden esittäminen pelkkänä uskontojen välisenä konfliktina yksinkertaistaa kriisin, jonka juuret ovat politiikassa ja taloudessa.
Nigerian noin 230 miljoonainen väestö jakautuu lähes tasan kristittyihin ja muslimeihin, ja maata painaa monta päällekkäistä uhkaa. On Boko Haramin ääri-islamistinen kapina, maanviljelijöiden ja karjankasvattajien ristiriitoja, etnisten ryhmien välistä kilpailua ja separatistista agitaatiota.
Kristittyjen kimppuun hyökätään, mutta tutkijat huomauttavat, että uhreista monet ovat Nigerian pääasiassa islamilaisessa pohjoisosassa eläviä muslimeja. Pohjoisen hyökkäysten taustalla ei ole yksinomaan uskonto.
Yhdysvaltalaisen aseellisia konflikteja seuraavan ACLED-projektin tilastot kertovat, että 2020-2025 Nigeriassa tapettiin yli 20 000 siviiliä lähes 12 000 hyökkäyksessä. Hyökkäyksistä vain 385 ja surmista 317 liittyi suoraan uhrien kristilliseen identiteettiin. Muslimien kimppuun hyökättiin 196 kertaa ja kuolleita oli 417.
Kaikki kärsivät
”Trumpin kommentti on todellakin tuonut globaalia huomiota Nigerian turvattomuusongelmaan, mutta se herättää myös kysymyksiä ulkomaisesta vaikuttamisesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Olen havainnut, että monet afrikkalaisen tai globaalin turvallisuuden asiantuntijoina esittäytyvät ymmärtävät vain puutteellisesti Nigerian todellisuutta”, teksasilaisen Collin Collegen kansallisen turvallisuuden professori Oludare Ogunlana toteaa.
”Kysehän ei ole leimallisesti uskonnollisesta sodasta. Ongelmat juontuvat hallinnon epäonnistumisista, taloudellisesta eriarvoisuudesta ja lainvalvonnan heikkoudesta. Kansalaiset uskonnosta riippumatta ovat kärsineet kaappauksista, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja väkivallasta, olivat he kristittyjä, muslimeja, ateisteja tai perinteisten luonnonuskontojen harjoittajia”, Ogunlana sanoo.
”Varallisuuden ja resurssien hallinnan epätasainen jakautuminen johtaa rikolliseen toimintaan ja hengenmenetyksiin kaikissa yhteisöissä.”
Sopimaton sekaantuja
Trumpin lausunnot ovat jo kiristäneet jännitteitä Nigeriassa. Analyytikot varoittavat, että Nigerian turvattomuuden kehystäminen uskonnolliseksi konfliktiksi uhkaa vain syventää kansakunnan jakautumista alueella, jossa islamin ja kristinuskon välit ovat hauraat ja jossa on pitkä veristen uskonnollisten mellakoiden perinne.
Useat muslimiryhmät ovat tuominneet Trumpin kommentit hyökkäyksenä islamia vastaan ja yrityksenä demonisoida Nigerian muslimiväestöä. Yhdysvaltojen evankelikaalisten äärikristittyjen suosiosta jo kauan nauttinut Trump on muslimien mielestä sopimaton sekaantumaan Nigerian muslimienemmistöisen pohjoisosan monimutkaiseen todellisuuteen.
Muutamia päiviä Trumpin lausahdusten jälkeen Nigerian islamilaisen liikkeen jäsenet marssivat Kanon kaupungin läpi vastalauseena Yhdysvaltain sotilaallisten toimien uhalle. Marssijat huusivat kuolemaa Amerikalle ja polttivat USA:n lipun, ja kantoivat kylttejä, joissa luki ”Nigeriassa ei ole kristittyjen kansanmurhaa” ja ”Amerikka haluaa hallita luonnonvarojamme”.
Sanoista tosielämän väkivaltaan
Kristityt ja muut ei-islamilaiset ryhmät toisaalta vakuuttavat, että vaino on todellista. Yli 300 nigerialaista on vuoden 1999 jälkeen tapettu jumalanpilkkasyytösten vuoksi, eikä montakaan syyllistä ole tuomittu. Väitetään, että jotkut viranomaiset tukevat uskonnollisia ääriliikkeitä ja pakottavat myös muut kuin muslimit alistumaan muslimienemmistöisten osavaltioiden sharia-lakiin.
Rauhanaktivisti Deborah Eli Yusuf on huolissaan, että sanoista edetään tosielämän väkivaltaan, ja sen jälkeen jännitteitä on entistä vaikeampi pitää aisoissa. Hänen mukaansa hallituksen olisi tehtävä yhteistyötä kaikkien asianosaisten kanssa, jotta rauha pysyisi yllä.
”Hallituksella on nyt tilaisuus edistää uskontojen välistä rehellistä vuoropuhelua, joka voi johtaa molempia osapuolia tyydyttäviin tuloksiin. Keskusteluihin pitäisi kutsua niin uskonnollisia kuin perinteisiä heimojohtajiakin. Etniset jaot vielä monimutkaistavat monia konflikteja. Jos nyt nousevia jännitteitä ei pureta, ne syventävät kansallista pirstoutumista maassa, joka jo nyt jakautuu heimojen, etnisyyksien ja yhteiskuntaluokkien mukaan”, Yusuf sanoo.
(Inter Press Service)
