Xochimilco, Meksiko, 07.03.16 (IPS) – Meksikon pääkaupunki, yli 20 miljoonan asukkaan México, saa osan vihanneksistaan yllättävän läheltä. Ruokaa tuotetaan "kelluvissa puutarhoissa" Xochimilcossa metropolialueen sisällä.
David Jiménez vetää pientä viljelijöiden osuuskuntaa ja kasvattaa vihanneksia vajaan hehtaarin laajuisella chinampalla eli keinosaarella Xochimilcossa. "Saamme 5–6 satoa vuodessa, salaatti kasvaa täällä kuukaudessa", hän kertoo.
Alueen 800 viljelijän käytössä on 800 hehtaaria, josta noin puolet on keinosaaria. Chinampat ovat asteekkien ja heitä edeltäneiden kansojen luomuksia ajalta ennen espanjalaisvalloittajien saapumista 1500-luvulla. Laakso, jossa nyt sijaitsee Méxicon suurkaupunki, oli tuolloin suurten järvien ja kosteikkojen peitossa.
Chinampat on rakennettu aitaamalla pajuilla alue matalasta järven kohdasta ja kasaamalla aitaukseen mätäneviä kasveja ja mutaa. Chinampojen väliin jätettiin kanootin mentävä kanava kylvöä ja sadon korjaamista varten. Saarien maa on ravintorikasta ja kanavat tarjoavat kasveille vettä.
Markkinat kasvussa
Xochimilcossa ja sen naapurustossa on keinosaaria kaikkiaan noin 750 hehtaaria, ja niillä työskentelee viitisentuhatta viljelijää. Päivässä tuotetaan 80 tonnia vihanneksia, kuten pinaattia, lehtijuurikasta, retiisiä, persiljaa, kukkakaalia, korianteria, selleriä, salaattia ja portulakkaa.
Vihannesten lisäksi alue tuottaa kalaa, kukkia ja lääkeyrttejä. Tutkimusten mukaan viljely on seudulla sekä poikkeuksellisen satoisaa että ympäristöystävällistä.
Ricardo Rodríguez on perustanut yrityksen, joka ottaa asiakkaiden tilaukset vastaan netissä ja toimittaa vihannekset perille.
"Autamme luomaan kysyntää, joka motivoi viljelijät jatkamaan työtään. Samalla edistämme chinampojen kunnostusta, sillä markkinat ovat alkaneet ymmärtää niiden arvon", Rodríguez kertoo.
Hän on yhteistyössä 22 viljelijän kanssa ja toimittaa vihanneksia muun muassa luomuruokaa myyviin ravintoloihin ja kauppoihin.
Perintö vaarassa
Vajaan puolen miljoonan asukkaan Xochimilco pääsi Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1987. Vuonna 2004 sen noteerasi myös kosteikkojen ja vesialueiden suojelua ajava Ramsar-luettelo.
Meksikossa chinampoja vaalimaan perustettiin 2014 AZP-lyhenteellä tunnettu virasto. Sen selvityksen mukaan keinosaaria uhkaavat kiihtyvä kaupungistuminen ja laajenevat slummit, torjunta-aineiden käyttö maataloudessa, ilmastonmuutos, pohjaveden liikakäyttö sekä yleinen piittaamattomuus.
"Aluetta koskevien suojeluhankkeiden pitää ottaa huomioon paikalliset viljelijät ja alueen kulttuuri. Tämä kulttuuri on jäänyt vähälle arvostukselle, eikä kunnostussuunnitelmia panna toteen", Jiménez valittaa. AZP:n budjetti lähes puolitettiin viimevuotisesta nykyiseen 360 000 euroon.
Jiménezin osuuskunta on päättänyt varata kaksi hehtaaria alastaan malliviljelmäksi, jolla esitellään keinosaarten toimintaa ja kulttuuria vierailijoille. Helmikuussa osuuskunta aloitti kampanjan, joka tarjoaa Xochimilcon koululaisille virtuaalisen kiertokäynnin keinosaarilla.
(Inter Press Service)
Bakteeri syö hajut ja taudit
Meksikolainen arkkitehti Josefina Mena Abraham alkoi 1980-luvulla ihmetellä, miksi Xochimilcon kelluvat puutarhat olivat niin tuottavia, ja miksi ne eivät haisseet, vaikka alueen asukkaat kaatoivat kaikki käymäläjätteensä kanaviin. Viemäreinä toimivien kanavien olisi pitänyt tuottaa paljon metaania ja haista taivaisiin asti.
Mena Abraham ihmetteli myös, miksi kanavat eivät näyttäneet levittävän ripulitauteja ja suolistoloisia.
Vähän myöhemmin eräs Mena Abrahamin opiskelija löysi kanavista korkeissa lämpötiloissa viihtyvän bakteerin, jonka uskotaan levinneen alueelle noin 2000 vuotta aiemmin sattuneen tulivuoren purkauksen myötä.
Bakteeri tuhoaa metaania tuottavia bakteereja ja ihmiselle vaarallisia taudinaiheuttajia ärhäkästi. Siksi kanavat eivät tuota metaania eivätkä levitä ihmisille vaarallisia tauteja. Lisäksi osoittautui, että bakteerilla oli erittäin hyvä typensidontakyky. (Lähde: Ympäristö ja kehitys)
