Cuzco, Peru, 29.05.06 (IPS) – Perun vanhan inkapääkaupungin, Cuzcon, keskusaukiolla vapaahetkeään viettävät ravintolatyöntekijät ovat pettyneitä mielipidemittauksiin, joiden mukaan entinen presidentti Alan García voittaa kesäkuun 4. päivän presidentinvaalit.
Garcían, 56, vastaehdokkaana on kansallismielinen entinen upseeri Ollanta Humala, 43, joka sai vaalien ensimmäisellä kierroksella huhtikuussa suurimman äänisaaliin.
Gallupit lupailevat sosiaalidemokraattisen Apra-puolueen Garcíalle toisella kierroksella vähintään 55 prosentin äänisaalista, kun Humalan olisi tyytyminen korkeintaan 45 prosenttiin. Viidennes äänioikeutetuista on kuitenkin kannastaan epävarmoja tai vastustaa molempia ehdokkaita.
Cuzcolaiset kokit Jacinto ja Heriberto äänestivät ensimmäisellä kierroksella Humalaa. He epäilevät, että hänen kannatustaan heikentää naapurimaista tuleva vaikutus.
Venezuelan vasemmistolainen presidentti Hugo Chávez esiintyy Humalan ystävänä, samoin kuin maansa öljy- ja kaasuvarat kansallistanut Bolivian johtaja Evo Morales.
Chávez haukkui hiljan Garcíaa varkaaksi, minkä perulaiset saattoivat tulkita liian vahvaksi tueksi Humalalle, cuzcolaiset järkeilevät.
Bolivian Morales on yhtä hankala ystävä. “Kansallistaminen hermostuttaa perulaisia, koska saimme siitä huonoja kokemuksia sotilasvallan aikana (1968-1980)”, Jacinto selittää.
Humalan vaaliohjelma käsittää strategisten luonnonvarojen kansallistamisen ja perustuslain uudistamisen.
Perua vuosina 1985-1990 johtanut García yritti kaudellaan kansallistaa pankit ja ajoi maan taloudelliseen fiaskoon. Nyt hän esiintyy Humalaan verrattuna maltillisena ehdokkaana eikä lupaa suuria muutoksia.
Jacinton mielestä moni äänestäjä valitsee Garcían pienempänä pahana, vaikka ei pidä hänestäkään.
Garcían edellisestä kaudesta “menetettynä mahdollisuutena” kirjan tehnyt Oxfordin yliopiston tutkija John Crabtree puolestaan uskoo, että “jos García hyväksytään nyt, syynä on se, että hän on muuttunut”.
“Vuoteen 2001 García suhtautui kriittisesti markkinatalouteen, mutta nyt hän hyväksyy sen. Hän myöntää tekemänsä virheet eikä toimisi enää samoin”, Crabtree sanoo.
Hän tunnustaa kuitenkin, että García voisi tehdä muita virheitä uudella presidenttikaudellaan.
Entinen ministeri ja tutkija Carlos Basombrío arvioi cuzcolaisten tapaan, että Venezuelan Chávezin sekaantuminen Perun vaalitaistoon on toiminut Garcían hyväksi kuin bumerangi.
Humalan pelisilmä saa kiitosta siitä, että hän on ainoana presidenttiehdokkaana ottanut vaaliohjelmaansa Perun sisällissodan vaiheita puineen totuus- ja sovintokomission ehdotuksia.
Asian merkitystä lisää se, että Humalaa itseäänkin epäillään ihmisoikeusloukkauksista, kun hän armeijan jäsenenä osallistui “likaiseen sotaan”. Sitä käytiin sissijärjestö Loistavaa polkua vastaan vuosina 1980-2000.
Humalan vaaliohjelma vaatii korvauksia poliittisen väkivallan uhreiksi joutuneille.
Sodan aikana presidenttinä ollut García ei ole pukahtanutkaan totuuskomissiosta. Syynä lienee hänen varapresidenttiehdokkaansa, eläkkeellä oleva amiraali Luis Giampietri, jota syytetään vankilakapinan raa'asta kukistamisesta 1986.
Perulaiset äänestäjät ovat tietoisia ristiriidoista, ja siksi moni suunnittelee tyhjän äänestyslipun jättämistä. Uurnille menosta on varaa kieltäytyä vain harvoilla, sillä siitä rapsahtaa noin 35 euron sakko.
(Inter Press Service)
