Soul, 13.06.05 (IPS) – Saapuminen Etelä-Koreaan ei lopeta Pohjois-Koreasta paenneiden kärsimyksiä. Syyllisyys, muistot, pakomatkan koettelemukset ja uusi ympäristö masentavat miltei jokaisen pakolaisen, joista moni päätyy yrittämään itsemurhaa.
"Kaikilla ilmenee psykosomaattisia kipuja päässä, selässä tai rinnassa. Miehet juopottelevat, ja monet naiset sulkeutuvat peloissaan kuukausiksi sisälle. Itsemurhayrityksiä tapahtuu paljon", Lääkärit ilman rajoja (MSF) -järjestöä Soulissa edustava Gilduin Blanchard kertoo.
Tilanne hätkähdyttää, kun asiantuntijat muistuttavat, että Pohjois-Koreasta onnistuvat pakenemaan vain vahvimmat.
He joutuvat livahtamaan jäätyneen Tumenjoen yli Kiinaan, missä piileskely jatkuu odotellessa, että pakolaisia auttavat kristilliset ja ihmisoikeusjärjestöt selvittävät reitin eteenpäin.
Auttajat ovat vähin erin rakentaneet turvatalojen verkoston loikkareille, joita alkoi virrata kommunistisesta Pohjois-Koreasta 1990-luvun alkupuolella puhjenneen nälänhädän seurauksena.
Vielä 1990-luvulla Kiina saattoi sulkea silmänsä rajan yli liikkuvilta korealaisilta, mutta sittemmin pakolaisia ja näiden auttajia on alettu jahdata.
"Vuoden 2005 alusta lukien kiinalaiset ovat ottaneet kiinni ja palauttaneet kotiin 400-500 ihmistä viikossa", arvioi lähetystyöntekijä Tim Peters amerikkalaisesta Helping Hands Korea -järjestöstä. Laskelman mukaan Pohjois-Koreasta pyrkii ulos vähintään 20 000 ihmistä vuodessa.
Etelä-Koreaan asti päässeitä rekisteröityjä pakolaisia on vain vähän yli 6 500, ja tulijoiden määrät ovat olleet laskussa. Tammi-toukokuussa Souliin selviytyi vain 431 pohjoiskorealaista, mikä on puolet viime vuoden vastaavasta luvusta.
Ihmisoikeusaktivistien mukaan Pohjois-Korea on kiihdyttänyt pakoon pyrkineiden julkisia teloituksia pelotellakseen muita.
Teloituksia kuvaava videonauha salakuljetettiin tänä vuonna Etelä-Koreaan, mutta maan viranomaiset ovat kieltäneet sen julkisen esittämisen peläten maiden herkkien suhteiden vahingoittuvan.
Pohjoisesta paennut lääkäri Choi Seung Cheol muistuttaa, etteivät kärsimykset lopu rajan yli pääsyyn, sillä eteläkorealaiset kohtelevat tulijoita toisen luokan kansalaisina.
Hänen mielestään pohjoisessa ihmiset vielä välittävät toisistaan, kun etelässä vallitsee välinpitämättömyys. Siksi hän kokee siirtyneensä "iloisesta helvetistä kärsimysutopiaan".
Liki 90 prosenttia tulokkaista on työttömänä, koska heidän koulutuksensa ja taitonsa eivät pärjää eteläkorealaisille.
Choikin joutui aloittamaan lääketieteen opinnot uudelleen etelässä. Hänen mukaansa rajan on ylittänyt noin 80 lääkäriä, joista vain viisi on toistaiseksi päässyt harjoittamaan ammattiaan.
Blanchard kertoo, että MSF on alkanut tarjota psykoterapiaa Soulissa oleville pohjoiskorealaisille. Osa tosin kieltäytyy avusta peläten sen leimaavan heidät entistä pahemmin.
Mutta nainen, joka jätti lapsensa Pohjois-Koreaan ja joutui hylkäämään vauvansa Kiinassa on Blanchardin mukaan todennäköisesti elossa vain saamansa terapian ansiosta.
Peters muistuttaa, että liki kaikki Pohjois-Korean rajan ylittävät naiset ovat ihmiskaupan uhreja. Naisia myydään esimerkiksi noin tuhannella eurolla vaimoksi Kiinan maaseudulle.
MSF aikoo syksyllä esittää soulilaisille pakolaisten nauhoitettuja kertomuksia, joiden se toivoo parantavan tulijoiden kohtelua.
(Inter Press Service)
