Bangkok, 23.06.03 (IPS) – Burman syrjäkylissä aikuiset joutuvat leikkimään kuurupiiloa muukalaisten kanssa, jotka yrittävät selvittää pakkotyön laajuutta sotilasjuntan hallitsemassa maassa.
"Tietä rakentaessamme meidän käskettiin aina välillä lopettaa työt ja piiloutua. En ymmärrä miksi", eräs 40-vuotas perheenäiti kertoo.
Vastaavia kokemuksia on muillakin burmalaiskylien asukkailla, jotka armeija on pakottanut rakentamaan siltoja, teitä ja sotilasparakkeja tai toimimaan tavaroiden kantajina.
Kyläläisten mukana sotilaat ovat rangaistuksen uhalla kieltäneet heitä kertomasta mitään ulkopuolisille kyselijöille.
Yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Earthrights International kertoo burmalaisten ahdingosta kesäkuussa ilmestyneessä raportissaan. Sen mukaan maan johto jatkaa ihmisoikeuksien polkemista kansainvälisestä painostuksesta piittaamatta.
YK:n alainen Kansainvälinen työjärjestö ILO käynnistää heinäkuun alussa uuden kampanjan Burman vapauttamiseksi pakkotyöstä.
Paineet Burman johtoa kohtaan ovat viime aikoina muutenkin kasvaneet. Juhannuksen alla esimerkiksi Kaakkois-Aasian maiden järjestö Asean vaati pidätetyn oppositiojohtajan Aung San Suu Kyin vapauttamista.
ILO:n kampanja pyrkii kertomaan mahdollisimman monille burmalaisille, että viattomien ihmisten alistaminen pakkotyöhön on laitonta. Kohteena ovat muun muassa Burman lukuisten etnisten vähemmistöjen jäsenet, joita hallitus kärkkäimmin ahdistelee.
ILO aikoo lähettää edustajiaan Burmaan luomaan järjestelmän, jonka avulla pakkotyöhön joutuneet voivat hakea korvauksia.
Earthrights pitää ILO:n läsnäoloa Burman pääkaupungissa Rangoonissa saavutuksena. "Tutkintamenetelmiä pitäisi kuitenkin parantaa, jos kampanjan halutaan tuottavan tuloksia", Earthrightsin edustaja Masao Imamura yllyttää.
Hän myöntää, että puolueettoman tutkimuksen tekeminen Burmassa on vaikeaa. "Sotilashallitus ei ole vielä tajunnut, että sen on parannettava ihmisoikeustilannetta."
Earthrightsin raportti paljastaa, että vaikka kyläläiset Burmassa tietäisivät pakkotyön olevan laitonta, heillä on heikosti keinoja puolustaa oikeuksiaan aseistettujen sotilaiden edessä.
"Olen nähnyt paperin, jossa kerrotaan pakkotyön kiellosta, mutta ei se mitään muuttanut. Jotkut kyläläiset ovat ripustaneet paperin talonsa eteen, mutta sotilaat komentavat heitä poistamana sen", eräs Earthrightsin haastattelema nainen kertoo.
ILO on painostanut vuodesta 1998 Burman johtoa lopettamaan pakkotyön. Juntta on uppiniskaisesti kiistänyt järjestön tiedot, mihin ILO on vastannut kehottamalla valtioita ja yrityksiä boikotoimaan Burmaa.
Vielä viime vuonan Burma yritti estää ILO:n toimiston perustamisen Rangooniin, mutta taipui lopulta. Pakkotyö ei kuitenkaan ole loppunut, ja poliittista oppositiota on taas viime aikoina ahdisteltu entistä kovemmin.
"Pakkotyön kitkeminen ei onnistu erillään muista asioista. Tarvitaan myös poliittinen muutos", Thaimaassa maanpaossa elävä Burman opposition jäsen Zaw Moe Kyaw sanoo.
Hänen mukaansa Burman juntta on nykyisellään kyvytön tulemaan toimeen ilman pakkotyövoimaa. "Se käyttää ihmisiä työkaluina mieluummin kuin sijoittaa rahaa koneiden hankintaan."
(Inter Press Service)
