Teheran, 28.04.03 (IPS) – Iranissa omistetaan vapun alla kokonainen viikko työtätekevien asialle. Nykyoloissa riittääkin protestoitavaa. Pyrkimykset yksityistää valtiollisia yrityksiä ovat jättäneet monet vaille työtä ja vielä useammat ilman palkkaa.
Pääkaupungista Teheranista 150 kilometriä koilliseen sijaitsevassa Behshahrin kaupungissa mielenosoitukset alkoivat yli viikkoa ennen vappua. Kaduille tulvi tuhansittain työläisiä vaatimaan palkkojaan, joita osalle ei ole maksettu yli vuoteen.
"Noin 10 000 tekstiilityöläistä ja heidän kannattajaansa pysäytti melkein koko kaupungin", työelämän kysymyksiä käsittelevän Karo Karegar -päivälehden toimittaja Ismael Muhammed Vali kertoo.
Hän arvelee, että jos protestointi kiihtyy mellakoinniksi, Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ali Khamenei määrää presidentinkanslian maksamaan rästit erikoisbudjetista.
Valin mukaan työväestö voi ryhtyä kapinoimaan myös muualla. Hän kertoo kuitenkin, että aiemmin henkilöstölle on liiennyt lähinnä vain pikkurahoja, kun valtio on tullut avuksi nurin menneille yrityksille.
"Suurin osa rahoista on päätynyt firman uusien omistajien taskuihin", Vali sanoo.
Iranin talous on vakavissa vaikeuksissa. Ainoa kannattava ala tuntuu olevan öljyntuotanto, josta saadaan 85 prosenttia valtion tuloista. Virallinen työttömyysaste on 16 prosenttia, mutta vajaatyöllisiä on paljon enemmän.
Pyrkimys yksityistää valtiollisia yrityksiä on johtanut epätoivoisiin tilanteisiin.
Konkurssikypsät valtiolliset ja yksityiset yritykset eivät kykene maksamaan palkkoja. Toisaalta ne eivät myöskään pysty vähentämään työvoimaansa, koska irtisanotuille pitäisi määräysten mukaan maksaa 2-3 vuoden palkkaa vastaava korvaus.
"Noin 600 eri puolilla maata toimivaa tehdasta ei ole maksanut palkkoja 3-20 kuukauteen", Iranin parlamentin jäsen ja puolivirallisen ammatillisen järjestön pääsihteeri Alireza Mahjob sanoo.
Hän on kehottanut perustamaan "työläisten riippumattomia neuvostoja", kuten maan islamilainen perustuslaki edellyttää. Aloitteen tarkoitus on kuitenkin jäänyt monille hämäräksi.
Hallitus tuntuu toivovan, että tarpeettomiksi käyneet työntekijät etsivät vähin erin itselleen leipäpuun harmaasta taloudesta. Kapinamieli puolestaan pyritään kanavoimaan Yhdysvaltain-vastaisuudeksi.
Kasvava osa Iranin 66-miljoonaisesta väestöstä ansaitseekin nykyisin leipänsä niin sanotussa epävirallisessa taloudessa, kuten kaupustelijoina, luvattomina taksinkuljettajina tai yksityisopettajina. Heillä ei ole ammattijärjestöjä etujaan puolustamassa.
Karamat Aqaee esimerkiksi antaa matematiikan tunteja, sillä hän sai lähtöpassit terästehtaan kirjanpitäjän paikalta kahdeksan vuotta sitten.
Aqaeen irtisanomisen syyt eivät tosin olleet tuotannollis-taloudellisia, vaan aatteellisia. Hänen ajatustensa ei katsottu sopivan yhteen islamilaisen hallituksen politiikan kanssa.
Iranin valtio on yhä suurin työnantaja, ja se pitää yllä korkeaa inflaatiota nostamalla tuotteiden ja palvelujen hintoja vuosittain.
"Taloudesta 85 prosenttia on valtion hallinnassa, ja yli 60 prosenttia työvoimasta on sen palveluksessa. On sanomattakin selvää, että palkkojen nostaminen ei ole hallituksen intressissä", teollisuustyönantajien puheenjohtaja, tohtori Hadi Ghanimifard sanoo.
Työelämän edustajien islamilainen neuvosto määrää vuosittain minimipalkan. Tänä vuonna se on 85 000 rialia (vajaat 100 euroa) kuussa, mutta pienet yritykset maksavat usein vieläkin vähemmän.
"Jos pidän kiinni minimipalkasta, en saa ikinä töitä, koska muut tyytyvät vähempään", sihteerin paikkaa etsivä 20-vuotias Ziba Khani kertoo.
Iranin kuluvan kauden budjetti perustuu laskelmaan, että öljystä saataisiin 18 dollaria (noin 16,50 euroa) tynnyriltä. Öljyn hinnan nousu on lisännyt tuloja, mutta Iranin politiikassa vastakkain olevat vanhoilliset ja maltilliset eivät ole päässeet yksimielisyyteen ylijäämän käytöstä.
(Inter Press Service)
