Moskova, 07.01.03 (IPS) – Tshetshenian venäläismielisen hallituksen päämajaan Groznyissa tehty pommi-isku vetää jälleen kerran huomion turvallisuuskysymyksiin, vaikka Tshetseniaa koettelee koko ajan myös vakava ympäristökriisi.
Venäjän luonnonvaraministeriö myöntää, että Tshetshenia on ympäristötuhoalue, ja hallitus on hyväksynyt kunnostusohjelmankin, mutta tarkoitukseen myönnettiin vuodelle 2002 rahoitusta vain 15 miljoonaa ruplaa, noin puoli miljoonaa euroa.
Apulaisluonnonvaraministeri Maksim Jakovenkon mukaan ohjelmalla pyritään puhdistamaan öljyvuotojen saastuttamia maita ja vesistöjä sekä rakentamaan suojavalleja tulvien varalle.
Asiantuntijoiden mielestä toimenpiteisiin varattu summa on "täysin riittämätön" ongelmien valtavuuteen nähden.
Hallituksen virallisten laskelmien mukaan kolmasosa Tshetshenian viljelymaasta likoaa öljyjätteessä. Monet joet, kuten päävesireitit Terek, Sunzha ja Argun, ovat saastuneet sakeutuneista öljytuotteista.
Vahingot ulottuvat naapuritasavallan Dagestanin puolelle asti. Jakovenkon mukaan satelliittikuvat osoittavat, että Kaspianmeri on vakavasti saastunut Tshetsheniasta peräisin olevasta öljystä.
Öljysaasteet Groznyin ympärillä olivat ilmeisiä jo neuvostoajalla, mutta ongelma on pahentunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.
Vuonna 1992 valtion viralliset laskelmat paljastivat, että neuvostoaikana maaperään oli valunut kaksi miljoonaa tonnia öljyä lähinnä leväperäisten teollisten menetelmien vuoksi.
Neuvostoliiton jälkeiset sotaisat vuodet ovat tehneet tshetsheenit pitkälti riippuvaisiksi laittomasta öljynporauksesta. Monet altistavat henkensä porauksessa ja jalostavat öljyn heikkolaatuiseksi bensiiniksi. Kaikki sivutuotteet dumpataan lähimpiin jokiin.
Tämän seurauksena kolmannes itsenäisyyttä tavoittelevan tasavallan alueesta kärsii ekokatastrofista, sanoo Venäjän asevoimien ympäristösuojelupalvelu. Katastrofialueen lisäksi 40 prosenttia Tshetsheniasta on luokiteltu erittäin epäedulliseksi ympäristöltään.
Venäjän viranomaisten mielestä viimeaikaiset öljyvuodot ovat lähinnä seurasta "tshetsheenien lainsuojattomasta taloudesta."
Kun tshetsheenit julistautuivat itsenäisiksi vuonna 1991, paikalliset sotapäälliköt jakoivat alueen öljybisneksen keskenään tehdäkseen nopeita voittoja laittomalla porauksella.
Myöhemmin venäläiset joukot räjäyttelivät systemaattisesti öljylähteitä, säiliötä ja pumppuja katkaistakseen kapinallisten öljy- ja rahavirrat.
Öljy- ja kaasuvarat ovat perinteisesti hallinneet Tshetshenian taloutta, mutta öljyntuotanto on laskenut koko ajan. Vuonna 1971 se oli 21,5 miljoonaa tonnia, vuonna 1993 enää vajaat 2 miljoonaa tonnia.
Kuluneen vuosikymmenen sodissa Tshetshenian öljyalan perusrakenteet murenivat suurelta osin.
Monia öljykenttiä vartioidaan edelleen heikosti, joten ne ovat jatkuva ympäristöuhka. Lisäksi Tshetsheniassa on noin 150 vapaasti virtaavaa öljylähdettä, joista nousee yhteensä noin 30 000 tonnia raakaöljyä kuukaudessa. Vaihtelevien arvioiden mukaan sodan syttymisen jälkeen jaloistamoista on vuotanut raakaöljyä ja öljytuotteita ainakin kymmeniä tuhansia ellei yli miljoona tonnia.
Öljyvuotojen lisäksi Tshetsheniaa uhkaa myös radioaktiivinen materiaali, jota on kadonnut seudun jätteidenkäsittelylaitoksilta. Sodan aikana radioaktiivisen jätteen säilytyspaikat myös vaurioituivat.
Vihamielisyyksien alkaessa marraskuussa 1994 reilut 900 kuutiota ydinmateriaalia oli varastoituna Tolstoi-Jurtin kylän lähellä olevaan radontehtaan ja ydinjätteen käsittelyaseman kiinteistöön Groznyista pohjoiseen. Puolet materiaalista oli kadoksissa, kun aselevosta sovittiin toukokuussa 1996.
Venäjän hallituksen nimeämä komissio on löytänyt Tshetsheniasta ainakin 21 paikkaa, joissa radioaktiivista materiaalia ei vartioitu.
