YK, 07.01.03 (IPS) – Rahapulasta kärsivä YK sai lentävän lähdön uuteen vuoteen, kun kymmenen maata maksoi jäsenmaksunsa vuoden ensimmäisenä työpäivänä.
Yhdistyneiden kansakuntien edustajan mukaan aikaisissa maksuissa oli erikoista se, että neljä kymmenestä maksun suorittajasta – Bangladesh, Mali, Senegal ja Sierra Leone – kuuluu YK:n määritelmän mukaan köyhistä köyhimpiin eli vähiten kehittyneisiin maihin (LDC).
"Ne ovat kansainvälisen yhteisön heikoimpia, mutta niiden tuki ja sitoutuminen Yhdistyneisiin kansakuntiin on voimakkainta", sanoo Anwarul Karim Chowdhury, YK:n LDC-maiden apulaispääsihteeri.
Chowdhuryn mielestä on upeaa, että vuoden 2003 "kunnialistalla" olevista kymmenestä maasta neljä on LDC-maita. "Kansainvälinen avustusyhteisö on vastavuoroisesti velkaa heille tukensa ja taloudellisen avunantonsa
kehitysyhteistyössä."
"LDC-maat ovat YK:n jäsenmaista taloudellisesti haavoittuvimpia eikä heillä ole tasaväkistä kilpailukykyä", apulaispääsihteeri lisää.
Vähiten kehittyneitä maita on tällä hetkellä 49, joista 33 sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. LDC-luokitukseen määritellään maat, joiden väkiluku on alle 75 miljoonaa, bruttokansantuote alle 800 euroa sekä terveyden, ravitsemustason ja koulutuksen yhdistävä elintasoindeksi alle 59.
Bangladeshin jäsenmaksu vuonna 2003 oli 135 000, Malin 11 800, Senegalin 67 500 ja Sierra Leonen 13 500 euroa. "Kunnialistan" muut maat jäsenmaksuineen olivat Armenia 27 000, Valko-Venäjä 256 000, Kongo 13 500, Honduras 67 500, Latvia 135 000 ja Ukraina 715 000 euroa.
Maailman rikkain valtio Yhdysvallat on tällä hetkellä YK:n suurin yksittäinen velallinen, jolla on maksamatta yli 800 miljoonan dollarin edestä jäsenmaksuja.
Eri jäsenvaltioiden velkojen yhteissumma on yli 2,6 miljardia euroa, josta 1,7 miljardia on vuoden 2002 rästejä. Viime vuonna 191 jäsenmaasta vain 117 maksoi budjetoidun jäsenmaksunsa kokonaan. Vuonna 2001 maksaneita oli 135.
YK:n budjetti kaudelle 2002-2003 on noin 2,6 miljardia euroa. Pääsihteeri Kofi Annan on ehdottanut kauden 2004-2005 budjetin alustavaksi summaksi 2,9 miljardia.
Kasvavan rahapulan takia YK on parhaillaan ankaralla säästökuurilla. Se on leikannut kuluja noin 75 miljoonalla eurolla, lähinnä New Yorkin päämajan toiminnasta.
Kassakriisiä ovat vauhdittaneet myöhässä maksetut tai kokonaan maksamatta jätetyt jäsenmaksut sekä tärkeimpien rahoittajien, kuten Yhdysvaltain, Venäjän, Brasilian ja Argentiinan suuret maksurästit.
Yleiskokouksen edellyttämät 75 miljoonan euron leikkaukset kuluvalla budjettikaudella vähensivät yleisistä toimintakuluista 19,7 miljoonaa, informaatioteknologiasta 10 miljoonaa, kalusteista ja laitteista 7,2 miljoonaa sekä alihankintapalveluista 6,4 miljoonaa euroa. Henkilökunnan matkustusmäärärahoista leikattiin 2,8 miljoonaa euroa, konsulttien ja asiantuntijoiden palkkauskuluista kaksi miljoonaa ja tarvikehankinnoista 1,4 miljoonaa euroa.
Eroamassa oleva, YK:n hallinnosta vastaava apulaispääsihteeri Joseph Connor sanoo, että ankara säästökuuri on tarpeen nollakasvun budjettiin sopeutumiseksi. Hänen mukaansa YK:lla ei ole varaa ylläpitää kokouspalveluja, tiloja ja informaatioteknologiaa nykyisellä tasolla.
"Henkilökunta, edustustot ja vierailijat tulevat väistämättä kokemaan, että jotkut palvelut vähentyvät tai huonontuvat", Connor totesi viime vuonna.
G-77 ryhmä eli 133 kehitysmaan liittoutuma on vastustanut voimakkaasti kulujen leikkauksia, joihin liittyy muun muassa kaikkien virka-ajan ulkopuolisten kokousten kieltäminen.
YK:n suurin yksittäinen liittoutuma G-77 arvostelee erityisesti YK:n komiteoiden ja alueellisten ryhmien kokouksille asetettuja rajoituksia, joiden mukaan kokoukset saavat nykyään jatkua vain iltakuuteen asti.
Poikkeuksena ovat ainoastaan turvallisuusneuvoston kokoukset sekä yleiskokouksen täysistunnot. Jopa 39-kerroksisen talon lämmitys pidetään minimitasolla.
Pääsihteeri Kofi Annanin mielestä yksi erityiseen tarkasteluun joutava kohde on asiakirjat. "Mielestäni sekä asiakirjojen määrää että niiden tekotapaa on syytä punnita", Annan toteaa.
Vuosittain miljoonia asiakirjoja suoltavaa YK:ta on pitkään nimitelty paperitehtaaksi. Se tuottaa vuosittain keskimäärin noin 700 miljoonaa sivua painettua tekstiä. New Yorkin ja Geneven toimistojen painokulut ovat vuosittain yli 250 miljoonaa euroa.
Sähköposti ja videokonferenssit eivät ole merkittävästi vähentäneet dokumenttien määrää. YK:n internet-sivuilla on tällä hetkellä noin 300 000 asiakirjaa.
(Inter Press Service)
