Washington, 16.12.02 (IPS) – Kansainväliset rahoituslaitokset ja niiden suurin tukija Yhdysvallat ovat osasyyllisiä Afrikan nälkäkatastrofiin, Food First -järjestö syyttää.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin köyhille maille sanelemat talouden rakennesopeutusohjelmat ovat vaikuttaneet siihen, että suuri joukko Afrikan valtioita kärsii nyt vakavasta ruokapulasta, Yhdysvalloissa toimivan Food Firstin tutkimuslaitoksen tuore raportti väittää.
Rakennesopeutuksen tavoitteena on trimmata köyhien maiden talous sellaiseen kuntoon, että ne pystyvät maksamaan ulkomaanvelkansa. Raportin mukaan sopeutus pakottaa kehitysmaat leikkaamaan julkisia palveluja, myymään maataloustuotteensa ulkomaille, purkamaan viljavarastonsa ja devalvoimaan valuuttansa.
"Nälänhätä ei kehity spontaanisti yhden epäonnistuneen satokauden jälkeen; se on pikemminkin tulos järjestelmästä, joka panee enemmän painoa markkinoille kuin nälkäisille ihmisille", The Profits of Famine (nälän voitot) -niminen raportti tähdentää.
Raportin toimittanut tutkija Raj Patel osoittaa syyttävällä sormella Yhdysvaltoja, jolla on määräävä asema kehitystä luotottavissa laitoksissa.
"Yhdysvaltain hallituksella on 20 vuoden kokemus nälän aiheuttamisesta ohjaamalla makrotason talouspolitiikkaa. Linjaa markkinoidaan 'tiukkana', vaikka se systemaattisesti rikastuttaa suuryhtiöitä ja köyhdyttää työtätekeviä perheitä", Patel sanoo.
"Sen jälkeen USA ruokkii nälkäisiä omalla ylijäämäruoallaan niin kuin siipikarjaa."
Raportti väittää, että ruoka-apu toimii tosiasiallisena tuotantotukena Yhdysvaltain viljelijöille samalla, kun sillä on kaunis humanitaarinen pintasilaus.
Yhdysvaltain kehitysapuvirasto Usaid ostaa kotimaisilta maatalousalan yrityksiltä viljaa kehitysmaihin vietäväksi yli miljardilla eurolla vuodessa.
YK:n ruoka-apujärjestön WFP:n mukaan nälkä uhkaa lähikuukausina eri puolilla Afrikkaa yli 34:ää miljoonaa ihmistä, ja maanosa tarvitsee valtavat määrät ruoka-apua.
Food First ja muut kriittiset järjestöt eivät kiistä avuntarvetta. Niiden mielestä on kuitenkin välttämätöntä penkoa ongelman syitä, jotta vastaavilta katastrofeilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.
Nykyisen nälänhädän syntyyn ovat osaltaan vaikuttaneet sääolot: kuivuus yhtäällä ja tulvat toisaalla. Food First muistuttaa kuitenkin ihmisen aikaansaannoksista, kuten Afrikan maiden hallitusten politiikasta ja siihen vaikuttaneista lainaehdoista.
Raportista selviää, että samaan aikaan kun talouden rakennesopeutus murentaa kehitysmaiden omaa ruokaturvaa, se avaa Yhdysvaltain ylikansallisille yhtiöille markkinoita Afrikassa. Varsinkin geenimuunneltujen tuotteiden kannalta se on ollut tärkeää, koska esimerkiksi Euroopan unioni ja Japani ovat tähän asti torjuneet ne.
"Yhdysvaltain kotimaisten maataloustukien avulla kasvatettu viljavuori tarvitsee kodin", Patel huomauttaa.
Hän havainnollistaa asiaa numeroilla: Yhdysvaltain maissinvienti EU:hun kutistui 426 miljoonasta dollarista vuonna 1995 yhteen miljoonaan dollariin 1999. Dollari vastaa suunnilleen yhtä euroa nykyisellä kurssilla.
Nälän kurittamista Afrikan maista Sambia on torjunut Yhdysvaltain tarjoaman geenimuunnellun ruoka-avun ja yrittää hankkia viljaa lähempää.
Food Firstin raportin mukaan Sambian tapaus vahvistaa käsitystä, että kyse ei ole yksinkertaisesta ruokapulasta, vaan siitä, että tietyillä mailla ja niiden asukkailla ei ole varaa ostaa ruokaa.
WFP:kin myöntää, että esimerkiksi Lesothon markkinoilla on yllin kyllin ruokaa, mutta silti kaksi kolmannesta asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella ja puolet luokitellaan rutiköyhiksi.
"Nälänhätä ei johdu ruoan puutteesta, vaan köyhyydestä", Food First kiteyttää.
Se näkee Sambian esimerkin rohkaisevana: kieltäytymällä USA:n avusta ja etsimällä viljaa lähialueen markkinoilta maa yrittää hankkia takaisin omaa talouttaan ja maatalouttaan koskevan päätösvallan.
(Inter Press Service)
