Bogota, 29.07.02 (IPS) – Kolumbian hallitus ilmoitti tekevänsä virallisen vastalauseen Nicaraguan päätökselle sallia ulkomaisten yritysten öljynetsinnät ja -poraukset Karibianmeren alueella, jota Kolumbia vaatii itselleen.
Kolumbian ulkoministeri Guillermo Fernández kertoi presidentti Anrés Pastranan hallinnon kieltävän jyrkästi Nicaraguan suunnitelmat ja kuvaili niitä provokaatioksi.
Ulkoministeri kertoi kolumbialaiselle radio Caracolille, että Nicaragua on houkutellut monikansallisia yhtiöitä esittämään tarjouksia öljynporauksesta alueella, joka kuuluu vuonna 1928 tehdyn sopimuksen mukaan Kolumbialle.
Kolumbialaisen sanomalehden El Tiempon mukaan Nicaraguan presidentti Enrique Bolañosin hallinto on julistanut kesäkuussa tarjouskilvan ulkomaisille yrityksille. Porausalue on noin 150 000 neliökilometriä ja sisältää Nicaragualle kuuluvat saaret, osia sisämaasta sekä alueen Karibianmerellä, jonka laajuudesta on syntynyt kahnaus Kolumbian kanssa. Myös Honduras vaatii osaa alueesta itselleen.
Nicaraguan päätös porauskilvasta tuli seitsemän kuukautta sen jälkeen, kun maa haastoi Kolumbian ja Hondurasin oikeuteen Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Haasteen mukaan Hondurasin ja Kolumbian välinen sopimus merialueista ulottui Nicaraguan aluevesien päälle. Päätöstä juttuun odotetaan ensi vuonna.
Kolumbian ja Hondurasin sopimus vahvistettiin vuonna 1999. Kolumbia sai hallintaansa yli 600 000 neliökilometriä Karibianmerellä sekä San Andrésin ja Providencian saariston. Nicaragua vaatii saaristoa sekä 130 000 neliökilometriä alueesta.
Sopimuksessa määriteltiin väliamerikkalaisen Hondurasin ja eteläamerikkalaisen Kolumbian aluevesiraja. Maiden väliin jää Nicaraguan lisäksi myös Costa Rica ja Panama.
Nicaraguan aluevesiraja määriteltiin 15. leveyspiirille, vaikka maan hallinto vaatii, että raja kulkisi Hondurasin ja Nicaraguan välistä rajaa laajentuen rannikolla 17. leveyspiirille.
Hondurasin ja Kolumbian sopimusta protestoitiin voimakkaasti Nicaraguassa ja vastaiskuna niiden tuontitavaroille asetettiin 35 prosentin lisävero.
Kolumbian hallitus vastustaa edelleen Nicaraguan vaatimuksia ja vetoaa vuonna 1928 tehtyyn maiden väliseen sopimukseen, jonka mukaan kiistelty alue kuuluu Kolumbialle.
Nicaragua sanoutui irti sopimuksesta vuonna 1980 väittäen, että sopimus oli allekirjoitettu painostuksen alla Yhdysvaltain miehittäessä maata.
Kolumbian ulkoministeri Fernándezin mielestä sopimuksen perumisen syynä on Nicaraguan ahneus verotuloille, joita se saisi alueelle kutsumiltaan ulkomaisilta öljy-yhtiöiltä.
Nicaraguan hallituksen edustajan mukaan uudet öljynvientisopimukset voivat tuottaa 300 miljardin vuosittaiset verotulot köyhtyneelle maalle.
Myös Hondurasin ulkoministeri Guillermo Pérez vastusti voimakkaasti Nicaraguan toimia ja väitti 30 000 neliökilometrin osan porausalueesta kuuluvan Hondurasille "historiallisin" perustein.
Pérez ilmoitti, että jokainen öljy-yhtiö, joka tarttuu Nicaraguan kutsuun, ottaa "erittäin suuren riskin" joutua osalliseksi aluekiistaan.
"Honduras pidättää itsellään oikeuden kaikkiin tarpeelliseksi katsomiinsa toimenpiteisiin merialueidensa puolustamiseksi", ministeri varoitti.
Kolumbian senaatin ulkoasiankomission lainsäätäjän Jimmy Chamorron mielestä Nicaraguan vaatimukset ovat täysin absurdeja.
"Mikään lähimainkaan kunnioitettava monikansallinen yhtiö ei osallistu Nicaraguan tarjouksiin öljyn ja kaasun etsimisestä ja poraamisesta alueella, joka yleisen tiedon mukaan kuuluu Kolumbialle".
Sekä Chamorro ja ulkoministeri Fernández ovat sitä mieltä, että Nicaraguan ilmoitus öljykenttien avaamisesta on Kolumbian provosoimista.
Ulkoasiainkomission jäsenet ovat suositelleet ulkoministeriötä varoittamaan kansainvälisiä yrityksiä siitä, että Nicaraguan esittämä alue sisältää Kolumbian toimivaltaan kuuluvia alueita.
Kolumbian entinen ulkoministeri Augusto Ramírezin mielestä presidentti Pastranan esittämän vastalauseen täytyy tehdä erittäin selväksi, että maa ei aio sallia minkään Nicaraguan valtuuttaman yhtiön etsiä tai porata öljyä aluevesiltään tai talousalueeltaan, ja että alueelle tulijat poistetaan vaikka voimakeinoin.
Paikallisten tarkkailijoiden mielestä Nicaragua haluaa vahvistaa asemiaan Haagin tuomioistuimessa kieltäytymällä julkisesti noudattamasta vanhaa aluevesirajaa ja aloittamalla tarjouskilpailun öljy-yhtiöille.
Heinäkuun puoliväliin mennessä neljä yhdysvaltalaista yritystä oli esittänyt tarjouksen öljyn etsimiseksi Nicaraguan tarjoamalta alueelta Karibianmerellä.
Nicaragua lähti jahtaamaan Karibianmeren öljykenttiä samaan aikaan kuin Kolumbian öljy-yhtiö Ecopetrol, jolla on myös suunnitelmia porauksiin alueella.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että kiistellyllä alueella olisi 4,3 miljardia barrelia öljyä ja kaasua. Määrä on kolminkertainen verrattuna Kolumbian nykyisiin öljyvaroihin.
(Inter Press Service)
