Peshawar, 08.07.02 (IPS) – Afgaanipakolaiset koettiin usein taloudelliseksi taakaksi heidän vielä ollessaan Peshawarin kaupungissa lähellä Afganistanin rajaa. Nyt kun he poistuvat laumoittain kotimaahansa, paikallinen talous alkaa kaivata heitä.
Yli kahden vuosikymmen ajan afgaanipakolaiset ovat etsineet turvaa Pakistanista ja samalla edistäneet alueen taloutta. Viime kuukausina Afganistaniin on palannut miljoonia pakolaisia, ja Pakistanin puolella muuttoliike on aiheuttanut työvoimapulaa.
Noin vuosi sitten Pakistanissa oli noin 3,2 miljoonaa afgaanipakolaista, suurin osa luoteisessa rajamaakunnassa. Monet ovat käyttäneet ahkerasti taitojaan elättääkseen itsensä.
Matot ovat tuottoisa vientiartikkeli, mutta Peshawaria ympäröivän Luoteisen rajamaakunnan mattotuotanto nojaa paljolti afganistanilaisiin käsityöläisiin ja kutojiin. Nyt he ovat muuttamassa pois.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yli miljoona pakolaista on palannut Afganistaniin Taleban-hallinnon kaaduttua viime marraskuussa. Kesäkuun lopulla järjestön paluurekisteriin oli ilmoittautunut taas miljoona kotimaahansa haluavaa afganistanilaista.
"Yli kuusi prosenttia ammattitaitoisista matontekijöistä on palannut kotimaahansa Talebanin kaaduttua", toteaa mattokauppias Haji Mohammad Raziq. "Yhteen aikaan Pakistanin mattotuotannossa oli mukana yli puoli miljoonaa afganistanilaista".
"Maakunnan 60 000 kutomosta 50 000 on suljettu. Todennäköisesti jäljellä olevatkin lakkautetaan, sillä kesäkuussa monet afgaanipakolaiset odottivat Afganistanin kansalliskokouksen päätöksiä ja ovat nyt vakaasti palaamassa kotiin", sanoo Pakistanin ulkomaankaupan liiton APCEA:n jäsen, mattokaupassa työskentelevä Shaid Manir.
APCEA:n tilastojen mukaan rajamaakunnan mattoviennin arvo oli noin 130 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden kirjanpito osoittaa viennin laskeneen 68.5 miljoonaan euroon.
Mattotuotannon lisäksi muutkin alat kaipaavat afgaanipakolaisten läsnäoloa.
Kiinteistöala kärsii niillä Peshawarin alueilla, joilla pakolaisia oli paikallisia asukkaita enemmän. Esimerkiksi Hayatabadin kaupunginosassa vuokrat tippuivat, kun afganistanilaisia muutti joukoittain asuinalueelta.
"Monia taloja on jäänyt tyhjilleen viime kuukausina. Aikaisemmin talon, jonka vuokra oli kuukaudessa 6000 rupiaa (100 euroa) saa nyt 4500 rupialla (75 euroa)", sanoo kiinteistövälittäjä Mohammad Imran.
Reilu 1,2 hehtaarin tontti maksoi ennen noin 600 000 rupiaa (1000 euroa). Nyt sen saa vähän yli puoleen hintaan.
Suurin osa Luoteisen rajamaakunnan pakolaisleireillä eläneistä afganistanilaisista ansaitsi elantonsa myyjinä ja rakennustyöntekijöinä. He olivat suuri ja edullinen työvoimalähde. Alkuvuodesta virinnyt muuttovirta Afganistaniin on aiheuttanut pulaa työntekijöistä.
Rakennusfirmat joutuvat maksamaan nykyään enemmän palkkaa. Rakennustyöläisen päiväpalkka on nyt 85-90 rupiaa (noin 1,5 euroa). Afganistanilaiset työskentelivät 75 rupialla.
Yksityiset koululaitokset kukoistivat 1980-luvun puolivälistä saakka, kun afganistanilaiset nuoret tungeksivat opiskelemaan. Erilaisissa oppilaitoksissa
oli noin 100 000 afganistanilaista, mutta nyt monet ovat lähteneet kaupungista.
Hashim Raza opiskelee englantia yliopistokampuksen kieli-instituutissa. Oppilaiden määrä on vähentynyt hänen luokallaan kuluneen puolen vuoden aikana. "Aloitin luokallani kahdeksan kuukautta sitten ja silloin oppilaita oli yli 30. Nyt meitä on vain puolet siitä".
Rajamaakunnan teollisuusministeri Mohsin Aziz uskoo, että kyseessä on vain välivaihe ja että afganistanilaisten kotiinpaluun aiheuttama paine taloudessa tasaantuu piakkoin. Pakolaisten lähtö on myös hyväksi paikallisille, sillä heidän on nyt helpompi löytää töitä ja elinkeinoja.
Kaikki afganistanilaiset eivät kuitenkaan halua liittyä massiiviseen muuttoliikkeeseen. Osa saattaa jäädä Pakistanin puolelle vielä hetkeksi.
Paikallislehden juoksupoikana työskennellyt 21-vuotias Farhad lopetti äskettäin työnsä ja lähti Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin etsimään töitä.
Viikon kuluttua hän palasi perheensä pariin Peshawariin, jossa hän oli kasvanut. "Kabul on ylikansoitettu, sillä useimmat paluumuuttajat menevät sinne etsimään elinkeinoa tai työmahdollisuutta. Siellä on erittäin vaikea elää ja työskennellä", hän sanoo.
"Tilanne selkiytyy, kun ihmiset lähtevät Kabulista omille kotiseuduilleen. Odottelen sitä hetkeä mieluummin Peshawarissa", Farhad toteaa.
(Inter Press Service)
