YK, New York, 15.04.02 (IPS) – Monen Lähi-idän arabimaan kansalaiset vaativat yhä äänekkäämmin sotilaallisia toimia Israelia vastaan, mutta ajatus on mahdoton kyseisten maiden hallituksille. Syynä on se, että ne ovat sekä sotilaallisesti että taloudellisesti Yhdysvaltain tiukassa otteessa, asiantuntijat sanovat.
Sellaiset valtiot kuin Kuwait, Saudi-Arabia, Bahrain, Jordania, Qatar ja Arabiemiirikuntien liitto ovat yksinkertaisesti liian pieniä tai heikkoja puolustaakseen itseään sotilaallista uhkaa vastaan. Siksi ne turvaavat Yhdysvaltoihin, Mouin Rabbani selittää. Hän johtaa Palestiinalais-amerikkalaista tutkimuskeskusta Länsirannan Ramallahissa.
Yhdysvallat tarjoaa näille maille suojelua. Sen vastineeksi arabimaat ostavat miljardien dollarien arvosta amerikkalaisia aseita, joita ne eivät tarvitse eivätkä koskaan käytä. "Me kutsumme sitä öljydollarien kierrättämiseksi", Rabbani jatkaa.
Mielenosoittajat ovat viime viikkoina täyttäneet kadut arabimaiden pääkaupungeissa. Heidän vihansa kohdistuu etenkin Israelin toimintaan Länsirannan ja Gazan palestiinalaisalueilla. Osansa saa kuitenkin myös oman maan hallitus, joka ei ole lähtenyt kärsivien avuksi.
Mielenosoittajat muistuttavat, että arabimaat ovat hankkineet valtavat varastot kehittyneitä aseita. Niitä olisi nyt käytettävä Israelia vastaan, he vaativat.
"Useimmat arabihallitukset ovat kuitenkin kipeän tietoisia Israelin sotilaallisesta ylivoimasta ja suuresta todennäköisyydestä, että Yhdysvallat tulisi Israelin avuksi aseellisessa selkkauksessa. Siksi ne eivät halua ottaa riskiä", Yhdysvaltain Lähi-idän politiikkaan perehtynyt Kathleen Christison sanoo.
Virallisten tilastojen mukaan Yhdysvallat antoi viime vuosikymmenen aikana noin 85 miljardin euron edestä aseita ja sotilaskoulutusta 11:lle Lähi-idän valtiolle. Vastaanottajina olivat Saudi-Arabia, Israel, Egypti, Kuwait, Arabiemiirikuntien liitto, Jordania, Bahrain, Libanon, Oman, Jemen ja Qatar.
Egypti saa joka vuosi 2,4 miljardin euron arvosta talous- ja sotilasapua Yhdysvalloilta. Saudi-Arabia sen sijaan maksaa kovalla valuutalla USA:sta ostamansa asejärjestelmät, kuten hävittäjälentokoneet, ilmasta laukaistavat ohjukset ja panssarivaunut.
Vuosina 1991-2000 Saudi-Arabia osti Yhdysvalloista aseita ja muita sotilaallisia palveluja 38,5 miljardin euron edestä. Summa on miltei kaksinkertainen verrattuna vaikkapa Libanonin, Qatarin tai Omanin vuotuiseen bruttokansantuotteeseen.
Saudien 1990-luvulla Yhdysvalloista tekemät aseostot ylittivät reippaasti Israelin vastaavat (21,6 miljardia euroa). Egyptin hankinnat maksoivat 14,6 miljardia euroa ja muiden arabimaiden vielä vähemmän.
Irakin 1990 suorittamaa Kuwaitin miehitystä seuranneen lyhyen Persianlahden sodan jälkeen Saudi-Arabia osti yhdellä kertaa Yhdysvalloista aseita liki 23 miljardin euron arvosta. Tapahtumaa luonnehdittiin Yhdysvaltain historian suurimmaksi asekaupaksi.
"Arabimaat todella pönkittävät länsimaiden aseteollisuutta ja sotilas-teollista kokonaisuutta. Vastapalvelukseksi niiden hallitukset voivat luottaa saavansa suojelua sisäisiä ja/tai ulkoisia uhkia vastaan", Rabbani sanoo.
Libyan johtaja Muammar Gaddafi puolestaan on riippuvainen Venäjän ja Itä-Euroopan maiden asetoimituksista. Hän kehotti huhtikuun alkupäivinä Israelin arabinaapureita avaamaan rajansa palestiinalaisille ja luovuttamaan näille amerikkalaisia aseitaan.
"Nykyisellään näistä aseista on hyötyä vain romumetallina, ja niistä pitäisikin valmistaa pannuja ja kattiloita", Gaddafi jatkoi.
Christison kannattaa ajatusta aseiden muuntamisesta rauhanomaiseen käyttöön. "Siitä olisi koko Lähi-idälle paljon enemmän hyötyä kuin taisteluhelikoptereista ja hävittäjälentokoneista."
Christison ei kuitenkaan niele Rabbanin väitettä, jonka mukaan arabien suuret aseostot Yhdysvalloista on erityisesti tai ensisijaisesti tarkoitettu Yhdysvaltain aseteollisuuden tukemiseen.
"Se on kyllä selvästi yksi kaupan vaikutuksista, ja Yhdysvaltain aseteollisuuden näkökulmasta se tarjoaa yhden motivaation kaupoille. Useimmat suuria asemääriä ostavista arabimaista pitävät niitä oikeasti takuuna oman sisäisen vakautensa säilymiselle", Christison selittää.
"Lisäksi kaikkein kehittyneimpien aseiden omistaminen pönkittää kansallista ylpeyttä, olivatpa ne tarpeellisia tai eivät", hän muistuttaa.
(Inter Press Service)
