Washington, 25.03.2002 (IPS) – Yhdysvaltain hallituksen nykyinen terrorismin vastainen sota on saanut omat ja kansainväliset liikemiespiiritkin huolestumaan. "Taisteleeko Washington terrorismia vastaan liian monella rintamalla?" kysyy Business Week -lehden tuore numero.
Lehti muistuttaa, että presidentti George W. Bushin hallitus torjuu nyt terrorismia rintamilla, jotka sijaitsevat Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. "Jopa maapallon ainoan supervallan täytyy varoa yrittämästä liikaa", lehti huomauttaa. Sen listalta oli vielä unohtunut eteläamerikkalainen Kolumbia, jossa Yhdysvallat myös avustaa hallituksen sotaa huumeita ja terroria vastaan.
Arvovaltainen brittiläinen talouslehti Financial Times puolestaan toppuuttelee, ettei voitto Afganistanissakaan ole vielä käsillä. Siksi Yhdysvaltain pitäisi keskittää ponnistuksensa toistaiseksi sinne "sen sijaan, että hajottaisi ne liian monelle sotanäyttämölle."
Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney kierteli vastikään Lähi-idässä tarkoituksenaan valmistella sikäläisiä liittolaismaita sotaan Irakia vastaan. Samaan aikaan Washington lähetteli joukkoja ja neuvonantajia eri puolille maailmaa alati kasvavan kysynnän mukaan.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen puolivuotispäivänä Bush lupasi koulutusta ja voimavaroja kaikille valtioille, jotka tarvitsevat apua taistelussa terrorismin kitkemiseksi.
Sotilaskoulutusta ja välineistöä on jo toimitettukin lukuisille maille, joista vain muutamiin kohdistuu uskottavia uhkia. Avunsaajiin kuuluvat Armenia, Azerbaidzhan, Djibouti, Egypti, Etiopia, Filippiinit, Georgia, Indonesia, Intia, Jemen, Jordania, Kazakstan, Kirgisia, Kolumbia, Nepal, Oman, Pakistan, Tadzhikistan, Uzbekistan sekä tietenkin Afganistan, jonne USA yrittää pystyttää kansallista armeijaa.
Moni pelkää, että Yhdysvallat riehuu nyt vähän liian monessa paikassa, vaikka harva sanoo sitä vielä ääneen.
Yhdysvaltalainen kenraali Tommy Franks luonnehti kaksi viikkoa Afganistanissa jatkunutta Operaatio anakondaa täydelliseksi menestykseksi. Lausunnon vakuuttavuutta heikensi se, että heti operaation päätyttyä paikalle kiidätettiin 1 700 brittisotilasta. Afganistanilaiset komentajat väittivät, että ansaan ajetuiksi uskotut al-Qaidan taistelijat olivat onnistuneet pakenemaan, todennäköisesti palatakseen myöhemmin.
Yhdysvaltain erikoisjoukkoja on nyt myös Filippiinien Basilanin saarella kouluttamassa maan armeijaa taisteluun Abu Sayyaf -järjestön sissejä vastaan. Tarkkailijat luonnehtivat Abu Sayyafia rosvojoukoksi, johon kuuluu satakunta miestä.
Samalla alueella toimi myös arviolta 15 000 miehen vahvuinen Moron islamilainen vapautusliike (Milf), jota Filippiinien hallitus syyttää läheisistä yhteyksistä al-Qaidaan. Rauhanneuvottelut ovat syytösten vuoksi lykkäytyneet hamaan tulevaisuuteen.
Georgiaan Yhdysvallat on lähettänyt 200 erikoisjoukkojen kouluttajaa tehtävänään valmentaa paikalliset joukot terrorismin torjuntaan Pankisin solassa. Alueen sanotaan tarjoavan turvapaikan niin kapinoiville tshetsheeneille kuin aseistautuneille islamisteillekin. Joukossa väitetään olevan myös Afganistanista paenneita talebaneja ja al-Qaidan sotureita.
Monia tarkkailijoita arveluttaa Georgian tulenarkuus ja mahdollisuus, että Yhdysvallat juuttuu sen kahinoihin. Tshetshenia on heti vuorten takana, ja Georgialla on omastakin takaa ainakin kaksi kapinallista ryhmittymää.
Vastaavia vaaroja piilee naapurimaassa Azerbaidzhanissa, jolle Yhdysvallat on myös luvannut tukea terrorismia vastaan. Azerbaidzhanin kiista Armenian kanssa on yhä selvittämättä, ja jännitys sen ja Iranin välillä kiristyy Kaspianmeren öljyn vuoksi.
Kirgisiaan Yhdysvallat rakentaa lentotukikohtaa antamansa sotilaskoulutuksen ja kaluston lisäksi. Maassa on koettu viime aikoina levottomuuksia, kun ihmiset vaativat vangitun opposition kansanedustajan vapauttamista.
Kirgisian itsevaltaisen presidentin Askar Akajevin sanotaan kiihdyttäneen kansalaisoikeuksien polkemista syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen.
Jemeniin Yhdysvallat on luvannut noin sata sotilasasiantuntijaa auttamaan armeijaa ottamaan valvontaansa paimentolaisheimojen perinteiset asuinalueet. Niiden asukkaat vastustavat keskusvaltaa ase kädessä. Cheney piipahti Jemenissä kahden tunnin pikavisiitillä kiertomatkansa aikana.
New York Timesin kolumnisti Nicholas Kristof muistutti tuolloin, että amerikkalaisten sotilaiden lähettäminen Jemenin kaltaisiin paikkoihin, joissa kansan suuri enemmistö näyttää vastustavan niiden tuloa, on juuri sellaista yli-intoilua, josta Bush itse varoitteli vaalikampanjassaan.
Maaliskuun puolivälissä Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa tapahtunut hyökkäys kristittyjen kirkkoon vaati myös kahden Yhdysvaltain kansalaisen hengen. Tapaus nostatti useita uusia ja hämmentäviä kysymyksiä. Osa koskee Pakistanin sotilasjohtajan kenraali Pervez Musharrafin vallan vankkuutta. Hän on ehkä tärkein yksittäinen liittolainen Washington terrorismin vastaisessa sodassa. Kysymyksiä herättää myös itse sodan seuraava vaihe.
Hyökkäys kirkkoon tuli varsin pian sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen toimittaja Daniel Pearl oli murhattu Pakistanissa. Sekä amerikkalaiset että pakistanilaiset tarkkailijat uskovat, että uusi isku oli suunnattu sekä Yhdysvaltoja että Musharrafia vastaan. Samalla he muistuttavat, että monet Afganistanissa al-Qaidan riveissä taistelleet pakistanilaiset ovat palanneet kotimaahan, ja rivejä järjestetään uudelleen.
(Inter Press Service)
