Guayaquil, 18.03.02 (IPS) – Kehitysmaiden velkataakan järkeistämistä ajava liike esittää, että tilannetta arvioimaan perustetaan kansainvälinen tuomioistuin. Tavoitteena on velkaongelman ratkaiseminen ilman, että maksut revitään asukkaiden selkänahasta.
Nykyisin lainanantajat toimivat sekä tuomareina että syyttäjinä köyhien maiden velka-asioissa, mikä loukkaa oikeustajua, tähdentää Jubilee 2000 -kampanjan itävaltalainen edustaja Kunibert Raffer. Kehitysmaiden velkojen mitätöimistä vaativa Jubilee on maailmanlaajuinen liike, joka sai alkunsa Britannian kirkollisista piireistä.
"Muiden velallisten kuin kehitysmaiden ei tässä maailmassa tarvitse jättää lapsiaan kuolemaan nälkään selvitäkseen maksuistaan", Raffer jatkaa.
Hän osallistui maaliskuun alkupuolella Ecuadorin Guayaquilissa järjestettyyn kansalaisjärjestöjen tapaamiseen, jonka aiheena oli velka. Mukana oli väkeä Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta.
Kokouksen osanottajat ehdottavat kansainvälisiä sääntöjä, jotka ottaisivat mallia Yhdysvaltain konkurssilaista. Sen mukaan velkaantuneita kuntia ei voida vaatia lopettamaan terveys- ja koulutuspalveluja sillä varjolla, että rahat tarvitaan velanmaksuun.
Sama laki kieltää kuntia korottamasta veroja velkojen vuoksi niin paljon, että asukkaiden elämänlaatu kärsii.
"Tällainen konkurssilaki tasapainottaa velkojan ja velallisen edut. Lisäksi ihmisille annetaan mahdollisuus kertoa velan heille aiheuttamista vaikeuksista, mikä on hyvin demokraattista", Raffer sanoo.
Hänen mukaansa kehitysmaiden asukkailla ei tällaista neuvotteluvaraa ole, sillä heidän kotimaidensa velkoja koskevat päätökset sanellaan teollisuusmaissa.
"Lainanantajat painostavat Ecuadorin kaltaisia velkaantuneita maita avaamaan markkinansa tuonnille, mutta samaan aikaan rikkaat maat sulkevat omat markkinansa meidän tuotteiltamme", taloustieteilijä Wilma Salgado Ecuadorin Jubilee 2000 -liikkeestä huomauttaa.
Ecuadorilla on ulkomaista velkaa 16,5 miljardia euroa. Salgadon mukaan se vaikuttaa tuhoisasti niin maan talouteen, sosiaalipolitiikkaan kuin ympäristöönkin. Ecuadorin valtion tuloista meni viime vuonna 31 prosenttia velkojen hoitoon, ja 17 prosenttia sosiaalimenoihin, kertovat Maailmanpankin tilastot.
Ecuadoriin kokoontuneet kansalaisjärjestöt esittävät, että velkakysymys voitaisiin ratkaista oikeudenmukaisesti perustamalla puolueeton kansainvälinen välityselin – eräänlainen velkaoikeus.
Ghanan Jubilee-kampanjaa edustava Akoto Ampan muistuttaa, ettei pelkkä välityselimen perustaminen riitä. On myös varmistettava, että kehitysmaiden kansalaiset saavat äänensä kuuluviin.
Velkaoikeutta ehdottanut saksalainen Jürgen Kaiser vastaa, että velkaantuneen valtion kansalaisten edustuksen pitäisi tulla kansalaisjärjestöistä, ruohonjuuritason liikkeistä, asuinyhteisöistä ja ammattiyhdistysliikkeestä.
"Velanmaksun tulisi riippua maan kyvystä saada valuuttatuloja, ja velkasumma pitäisi rajata niin, että se mahdollistaa pitkän tähtäimen kestävän kehityksen", Kaiser selittää.
Taloustieteilijä Alberto Acosta Latinalaisen Amerikan sosiaalitutkimuksen laitoksesta muistuttaa velkaongelman taustoista: "Ylikansallisten luottolaitosten toimet on tarkoitettu suojelemaan lainanantajien etuja pikemminkin kuin kehitysmaiden tarpeita. Siksi köyhät maat on esimerkiksi pakotettu avaamaan markkinansa teollisuusmaiden tuotteille."
Vuosina 1980-1990 Latinalainen Amerikka maksoi velkoja
262 miljardia euroa. Samaan aikaan alueen velka kasvoi lähes 242 miljardilla eurolla.
Acostan mukaan Latinalaisesta Amerikasta velkojille maksettu rahamäärä oli kolminkertainen verrattuna Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat korjasi toisen maailmansodan aiheuttamia tuhoja Euroopassa vuosina 1948-1953.
Hän luettelee pitkän rimpsun kansainvälisiä hankkeita kehitysmaiden lainojen uudelleen järjestämiseksi. "Mikään niistä ei poistanut ongelmaa, vaikka jokainen esiteltiin aikanaan 'lopullisena ratkaisuna'."
Acostakin kallistuu kannattamaan velkatuomioistuinta. Osapuolten puolueeton kuuleminen on kuitenkin välttämätön ensiaskel kaikessa välitystoiminnassa, hän tähdentää.
"Kaikille luotoille ei sovi sama kohtelu. Monet pitää yksikertaisesti mitätöidä, varsinkin korruptiolainoiksi luokiteltavat. Siksi oikeusistuimen on kyettävä arvioimaan myös kansainväliseen rahaliikenteeseen liittyvää korruptiota", Acosta sanoo.
(Inter Press Service)
