Washington, 18.02.02 (IPS) – Kiina odottaa Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin 21. helmikuuta alkavaa valtiovierailua sekavin tuntein. Sekä maan johto että älymystö ovat erimielisiä siitä, miten maailman ainoaan supervaltaan tulisi suhtautua. Kiinan rooli maailmanpolitiikassa on kaiken kaikkiaan haussa.
"Nouseva Kiina on jokseenkin epävarma ja hämmentynyt Kiina", Renminin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Shi Yinhong sanoo. Hänen mukaansa Kiinan johdolta puuttuu selkeä kansainvälispoliittinen linja.
Kiinan ulkopolitiikka on "epäjohdonmukaista ja sirpaleista" ja tyytyy heijastelemaan maailmanpolitiikan heilahteluja, Shi jatkaa.
Hänen mukaansa Kiinan poliittisen johdon nykyinen erimielisyys ulkopolitiikasta on vailla vertaa 1949 tapahtuneen vallankumouksen jälkeisellä ajalla.
Shi on arvostettu Kiinan ja Yhdysvaltain suhteiden asiantuntija. Hän kertoi näkemyksistään helmikuussa Washingtonissa tilaisuudessa, jonka järjesti japanilainen Sasakawan rauhansäätiö.
Shin mukaan Kiinan johdossa on kaksi ryhmää, jotka suhtautuvat Yhdysvaltoihin aivan eri tavoin. Ensimmäinen ja enemmistönä oleva ryhmä epäilee, että sovinto Yhdysvaltain kanssa ei ole pitkällä tähtäimellä mahdollinen. Syyksi esitetään käsitys, että "Yhdysvallat ei suvaitse Kiinaa maailmanvaltana, edes Aasian mitassa."
"Ryhmä suhtautuu erittäin epäluuloisesti Yhdysvaltain sotilaalliseen strategiaan Itä-Aasiassa ja sen liittolaissuhteisiin, varsinkin Japanin kanssa", Shi sanoo.
Pieni mutta vaikutusvaltainen ryhmä Kiinan johdossa puolestaan toivoo sopimukseen pääsyä Yhdysvaltain kanssa vuoteen 2010 mennessä. Se uskoo, että pitkällä tähtäimellä Yhdysvaltain joukkojen läsnäolo Aasiassa tuo vakautta ja torjuu vaaraa, jonka aiheuttavat joukkotuhoaseita omistavat ja terrorismia tukevat valtiot.
Tämä ryhmä on ollut kärkijoukkona viemässä Kiinaa kansainvälisiin yhteenliittymiin, kuten Maailman kauppajärjestöön WTO:hon viime vuonna.
Vihjeitä Kiinan sisäisestä eripurasta on luettavissa viime aikojen lausnnoista. Kiinan kansankongressin eli parlamentin puhemies Li Peng tuomitsi Bushin vierailua edeltäneellä viikolla ulkomaisen puuttumisen Kiinan ihmisoikeustilanteeseen, joka on pitkään ollut Yhdysvaltain silmätikkuna.
Pari päivää myöhemmin Kiinan valtion suunnittelukomission johtaja Zeng Peiyan puolestaan vakuutti, että "ei-taloudellisten seikkojen" – ilmaus viittaa ihmisoikeuksiin – ei anneta häiritä Kiinan ja Yhdysvaltain vahvoja taloussiteitä.
Maltillinen suhtautuminen Yhdysvaltoihin näyttää nyt olevan Kiinassa etusijalla. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Kiina on osallistunut aktiivisesti Yhdysvaltain julistamaan sotaan terrorismia vastaan.
Ensi kertaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Kiinan ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelut ovat tehneet yhteistyötä jakaen tietojaan Osama bin Ladenista, al-Qaidasta ja Aasian islamistiryhmistä.
Lisäksi Kiina on luvannut 165 miljoonaa euroa Afganistanin jälleenrakentamiseen. Se saattaa myös lähettää maahan rauhanturvaajiaan, kunhan Yhdysvaltain joukot ovat poistuneet.
Kiinan johtajat ovat pidättyneet arvostelemasta Yhdysvaltain sotilaallisia toimia Filippiineillä ja Japanin sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa Afganistanin sodan aikana.
Tilanne on siis muuttunut rajusti vuoden takaisesta. Huhtikuussa 2001 jännitys maiden välillä kiristyi, kun yhdysvaltalainen vakoilukone putosi Hainanin saaren lähelle törmättyään kiinalaiseen hävittäjään.
Kaksi vuotta sitten Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet olivat katkeamaisillaan, kun USA:n pommit osuivat Kiinan suurlähetystöön Jugoslavian pääkaupungissa Belgradissa.
Shin mukaan nykyinen suojasäälinja on ristiriidassa myös Kiinan yleisen mielipiteen kanssa. "Hallituksen pehmeää suhtautumista Yhdysvaltoihin ja Japaniin arvostellaan laajasti."
Yhdysvaltain vastainen mieliala näkyi erityisen selvästi Belgradin pommituksen jälkeen, jolloin tuhannet kiinalaiset osoittivat mieltään USA:n lähetystön edessä Pekingissä.
Syyskuun 11. päivän hyökkäysten jälkeen jotkut kiinalaiset opiskelijat suorastaan riemuitsivat internetissä, joskin toiset osoittivat myötätuntoa amerikkalaisille.
Kiinalaisten eripura heijastaa Shin mukaan "Yhdysvaltain ja Kiinan kansainvälisen aseman ja tulevaisuudennäkymien monimutkaisuutta."
Washingtonissa toimivan Carnegien rauhansäätiön tutkija Mixin Pei luonnehtii Shitä "yhdeksi Kiinan itsenäisimmistä ulkopoliittisista ajattelijoista."
Kiinan yleisen mielipiteen poikkeamista hallituksen kannasta Pei selittää riippumattomien tietolähteiden ja analyysien puutteella.
Hänen mukaansa Kiinan valtiollinen lehdistö ja hallituksen propaganda suhtautuvat yleensä mahtaillen Yhdysvaltoihin. Se saa kansalaiset odottamaan, että hallitus ottaisi kovan linjan myös käytännössä.
Pei luonnehtii Kiinan ensireaktioita Belgradin pommituksen tapaisiin tapahtumiin kömpelöiksi. Propagandakoneisto ottaa usein varaslähdön, mikä asettaa hallituksen tukalaan tilanteeseen, hän arvioi.
Brookings-instituutin Keski- ja Koillis-Aasian tutkimuksen osaston johtaja Bates Gill huomauttaa, että Kiinan ulkopoliittista hämmentyneisyyttä on pidettävä visusti silmällä maan kansainvälisen vaikutusvallan kasvaessa.
Kun Kiinan rooli esimerkiksi WTO:ssa ja alueellisissa järjestöissä kasvaa, sen on Gillin mukaan määriteltävä linjansa. "On helppo sanoa, mitä Kiina vastustaa, mutta vaatii paljon työtä määritellä, mitä se kannattaa."
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vierailee Kiinassa 21.-22. helmikuuta.
(Inter Press Service)
