Lima, 12.11.01 (IPS) – Kun ensimmäiset kuusi tietokonetta asennettiin hiljan Huacrapuquion yläasteelle Perun vuoristoseudulla, koulun 83 oppilasta tuskin uskalsivat koskea niihin.
Opettaja Manuel Suazo selitti, että näppäimistöjen muovisuojat jätettiin paikoilleen, "jotta koneet eivät likaantuisi."
Hän neuvoi oppilaita harjoittelemaan paperille piirrettyjen näppäimistöjen kanssa. Näin notkistettaisiin peltotöissä kovettuneita sormia.
Huacrapuquion ja muiden Andeilla sijaitsevien maaseutukeskusten asukkaat ovat valtaosin intiaaneja. Moni aikuinen on kokonaan tai osittain lukutaidoton. Nyt heidän lapsensa ovat loikkaamassa tietokoneiden aikaan, jos kunnianhimoinen suunnitelma toisen asteen koulutuksen uudistamisesta toteutuu.
Huascaran-suunnitelmaksi kutsuttu hanke on päätetty aloittaa alkuperäisväestön parissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön selvitykset kertovat, että intiaanilasten oppimistulokset jäävät nykyopetuksella usein heikoiksi.
Ensimmäiset tietokoneet tuotiin lokakuulla kouluun Huacrapuquiossa, joka sijaitsee vuoristossa 320 kilometrin päässä Perun pääkaupungista Limasta. Alueella on sähkölinjat, mutta ei puhelinta, joten internetin käyttöä varten tarvitaan satelliittiyhteydet.
Tietokonetiheyden vertailussa 25 miljoonan asukkaan Peru sijoittuu Latinalaisen Amerikan häntäpäähän. Tuhatta asukasta kohti on vain 13 konetta, kun Chilessä niitä on 50, Kolumbiassa 26 ja Brasiliassa 21, kertoo Maailmanpankin tilasto.
Huascaran-suunnitelman ensi vaihe jatkuu vuoden 2002 loppuun, ja sen aikana on määrä tietokoneistaa 680 maaseutukoulua. Niissä on oppilaita yhteensä 287 000. Seuraavien neljän vuoden aikana mukaan aiotaan ottaa yli 400 koulua vuodessa.
Kukin koulu saa 3-6 tietokonetta, television ja satelliittiantennin, jonka avulla välitetään tv-ohjelmat ja internet-yhteydet.
Sähköttömällä alueella toimivat koulut saavat lisäksi aurinkopaneelit virran tuottamiseen.
"Se on vasta suunnitelman tekninen puoli. Hankkeeseen kuuluu myös etäopetusta luonnontieteissä, kielissä ja matematiikassa, jotka tuottavat suurimpia vaikeuksia maaseudulla", suunnitelman toteutusta opetusministeriössä vetävä Alberto Patino kertoo.
"Hanketta varten tuotetaan lisäksi 400 televisio-ohjelmaa, joiden tueksi valmistetaan painettua opetusmateriaalia", hän jatkaa.
Suunnitelma on kunnianhimoinen, mutta se jää suppeammaksi kuin kesällä valtaan tullut presidentti Alejandro Toledo lupaili vaalikampanjassaan.
Opetusministeriön laskujen mukaan suunnitelma ehtii tavoittaa alle viidenneksen yläasteen oppilaista Toledon presidenttikauden aikana. Maassa toimii kaikkiaan 48 000 valtion koulua. Viisivuotista ala-astetta seuraava viisivuotinen yläaste on kuitenkin alle puolessa niistä.
Toledo kehuskeli kampanjapuheissaan, että hän saa Bill Gatesilta lahjaksi 100 000 tietokonetta, mutta se jäi haaveeksi. Pettymyksen tuotti myös espanjalainen Telefonica, joka hallitsee puhelinyhteyksiä monessa Latinalaisen Amerikan maassa. Yhtiö eväsi Perun kouluilta alennetut hinnat, jollaisia se oli myöntänyt Chilen oppilaitoksille.
Apulaisopetusministeri Juan Abugattas on joutunut myöntämään, että nykyisillä voimavaroilla kyetään vain luomaan pohja Huascaran-suunnitelman toteutukselle. Koko koululaitoksen siirtäminen tietokoneaikaan jatkuu nykyhallituksen kauden tuolle puolen.
Abugattasin mukaan nyt tutkitaan mahdollisuuksia, joilla valtion koulujen 280 000 opettajaa pystyisivät hankkimaan itselleen tietokoneen sopuhintaan.
"Opettajien palkat ovat niin pienet, että he voisivat maksaa korkeintaan 130 markkaa kuukaudessa kolmen vuoden ajan saadakseen tietokoneen", hän pohtii.
Arvostelijoiden mielestä Perun koululaitos yrittää "suurta harppausta" tietokoneaikaan horjuvalta alustalta. Maata 1990-2000 johtanut Alberto Fujimorin hallitus näet keskittyi rakentamaan kouluja, mutta ei kohentanut opetuksen tasoa tai opettajien palkkoja.
Kasvatusalan asiantuntija Leon Trahteberg arvioi, että Perun koululaitos on kaupungeissa ajastaan jäljessä 30 vuotta ja maaseudulla 50 vuotta. Se näkyy Unescon tilastoissa siten, että perulaiset oppilaat pärjäävät koulussa huonommin kuin toverinsa useimmissa muissa Etelä-Amerikan maissa.
Myös perulaisten opettajien palkat kuuluvat maanosan huonoimpiin. Keskipalkka on vain 1 130 markkaa kuukaudessa. Lisäksi noin 50 000 opettajaa on työttömänä.
Miten tähän jouduttiin? Vielä 1966 valtio käytti koululaista kohti vuodessa noin 4 000 markkaa, mutta nyt enää 1 700 markkaa.
Huascaran-suunnitelman budjetti tälle ja ensi vuodelle on 230 miljoonaa markkaa. Jatkoa varten hallitus on anonut Maailmapankilta halpakorkoista lainaa.
Ensi vaiheessa keskitytään syrjäseutujen kouluihin. Köyhillä kaupunkialueilla luvataan tukea vanhempainyhdistyksille, jos ne keksivät keinoja rahoittaa koulun tietokonehankintoja.
(Inter Press Service)
