Rabat, 10.09.01 (IPS) – "Kuolemantapaukset riittävät, panostakaamme elämään", kehottaa Marokon lehdissä viime aikoina julkaistu ilmoitus. Kuvassa on itkevä nainen, jonka taustalla näkyy aaltojen rannalle huuhtoma nuoren miehen ruumis.
Ilmoitus on osa kampanjaa, jolla varoitetaan henkensä kaupalla Eurooppaan pyrkiviä nuoria matkan vaaroista. Laiton maastamuutto on kasvanut hälyttävästi työttömyyden ja köyhyyden koettelemassa Marokossa.
"Emme voi enää vaieta ilmiöstä, joka vaatii enemmän ihmishenkiä kuin sota", kampanjan kesällä aloittaneen Atimi- järjestön Ahmed Mnabhi sanoo. Hän luonnehtii kampanjaa hätähuudoksi ja yritykseksi lopettaa ihmishenkien haaskaus.
Järjestön mukaan Espanjaa ja Marokkoa erottavan vaikeakulkuisen Gibraltarinsalmen vesillä kuoli tämän vuoden ensipuoliskolla noin tuhat laitonta matkalaista. Marokon virallisen tilaston mukaan kuolonuhreja oli 58.
Marokkolaiset ja muut sitä kautta Eurooppaan pyrkivät afrikkalaiset turvautuvat useimmiten kiikkeriin patera-veneisiin. Sorsanmetsästykseen järvillä ja soilla tarkoitetut alukset ovat tasapohjaisia, joten niillä on helppo rantautua salaa viranomaisilta ja välttää vedenalaisia kareja.
Paterat eivät kuitenkaan ole merikelpoisia. Vähäinenkin tuuli voi kaataa veneen tai muuttaa sen kurssin. Osan matka katkeaa Marokon viranomaisiin, jotka sanovat pidättäneensä puolentoista vuoden aikana 35 000 koti- ja ulkomaista salamatkustajaa.
Aina kuitenkin löytyy uusia yrittäjiä. "Pyrin Espanjaan hinnalla millä hyvänsä. Ilman työtä ja tulevaisuutta olen täällä jo kuollut", yliopistosta työttömäksi valmistunut Ahmed, 29, sanoo.
Ali-nimisen nuorukaisen matkahaaveet lopahtivat äkisti. "En ikinä yritä lähteä siihen helvettiin. Olen juuri menettänyt sisareni. Hän oli raskaana ja hukkui, kun kuuttatoista laitonta matkustajaa kuljettanut vene kaatui."
"Sisareni maksoi salakuljettajille 19 500 markkaa, jotka hän oli saanut korvauksena avioerossa. Hän lähti maasta, koska työttömänä hän ei olisi voinut elää täällä ihmisarvoista elämää, saati taata sitä odottamalleen lapselle."
"Mutta hän ei onnistunut ylittämään salmea, joka erottaa köyhyyden unelmasta", Ali huokaa.
Atimi-järjestön aktivisti Ramzi Fadili syyttää ongelmasta sekä Marokon että Espanjan hallitusta.
"Marokko käyttää lähtijöitä painostuskeinona saadakseen lisää talousapua Espanjalta ja Euroopan unionilta. Espanja taas käsittelee ongelmaa puhtaasti turvallisuuskysymyksenä", Fadili sanoo.
Hänen mielestään Marokko pystyisi kyllä halutessaan sulkemaan rantansa luvattomalta liikenteeltä.
Marokon kuningas Muhammed VI on myöntänyt, että laiton siirtolaisuus on todellinen ongelma hänen maalleen. Hänen mielestään Espanjan ei kuitenkaan pitäisi panna koko syytä Marokon kontolle.
"On totta, että Marokon mafiajoukkiot elävät laittomalla siirtolaisuudella ja huumekaupalla", Muhammed sanoi ranskalaisen Le Figaro -lehden haastattelussa syyskuun alkupäivinä.
"Mutta myös Espanjassa on mafiaryhmiä, ja ne ovat paljon vaikutusvaltaisempia kuin marokkolaiset", kuningas jatkoi muistuttaen, että salamatkustajia kuljettavat veneet tulevat usein Espanjasta.
"Veneet ovat kalliita ja niissä on huippuvoimakkaat moottorit, jotka tekevät ne paljon meidän partioveneitämme nopeammiksi."
Espanja reagoi syytökseen välittömästi. "Salamatkustajat tulevat Marokon rannikolta, joten toimiin on ryhdyttävä siellä", maan ulkoministeriön valtiosihteeri Miguel Nadal sanoi.
Lisäksi hän pyysi marokkolaisilta tietoja Espanjassa toimivista mafiaryhmistä, jotta maa voisi ryhtyä tiukoihin vastatoimiin.
Ihmisten salakuljetus on tuottoisaa liiketoimintaa. Fadilin mukaan siihen on Marokossa sotkeentunut "hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä".
Lähtijät maksavat kyydistä 13 000 – 26 000 markkaa, joten Atimi laskee, että salakuljetus tuottaa arviolta 780 miljoonaa markkaa vuodessa.
Järjestön edustajat eivät näe tilanteeseen muuta ratkaisua kuin työpaikkojen luomisen Marokon nuorille. YK:n arvion mukaan Marokon työttömyysaste on 22 prosenttia. Köyhiksi luokitellaan viidennes maan 30 miljoonasta asukkaasta. (Inter Press Service) .
