KAMBODZHA : Elpyvä buddhalaisuus kärsii lieveilmiöistä

Phnom Penh, 03.09.01 (IPS) – Parikymmentä naista ja miestä istuu pelkät pyyhkeet verhonaan Chompuh Khaekin temppelissä, ja buddhalainen munkki viskoo heidän päälleen ämpärillä vettä. Kyse on "pyhästä kylvystä", jonka on määrä ratkoa kylpijöiden ongelmat aviokriiseistä lainahuoliin.

Buddhalainen usko on vahvassa nousussa Kambodzhassa, vaikka Punaisten khmerien hirmuhallinto koetti kitkeä sen juurineen muutama vuosikymmen sitten. Uskonnollisuuden elpymisen taustalta löytyy ristiriitaisia tekijöitä, kuten taikauskoa, taloudellista epävarmuutta ja ulkomaille muuttaneiden kambodzhalaisten avokätisyyttä.

Seurauksena on ollut se, että uskovaisten määrä kasvaa, mutta laatu ei välttämättä ole priimaa, tarkkailijat sanovat.

"Kolme tusinaa olutta särpivää, ketjussa tupakoivaa ja korttia pelaavaa munkkia on karkotettu temppelistä osana kampanjaa, jolla koetetaan kohentaa eräissä kaupungin pagodeissa vallitsevaa surullista tilannetta", Phnom Penhissä ilmestyvä Business News Daily raportoi äskettäin.

Monen mielestä buddhalaisuuden alennustilasta kertoo sekin, että jotkut munkit hyödyntävät taikauskoa ja mustaa magiaa. Tosin nekin kuuluvat perinteiseen kambodzhalaiseen elämänmuotoon.

Esimerkiksi "pyhiä kylpyjä" tarjoava Chompuh Khaekin temppeli pääkaupungin ulkopuolella vetää puoleensa väkeä ja lahjoittajia, koska eräillä sen munkeilla sanotaan olevan maagisia voimia.

Punaisten khmerien valtakauden päättyessä 1979 buddhalaismunkkien määrä oli likimain nolla. Kymmenessä vuodessa se nousi 8 000:een, ja nyt munkkeja ja noviiseja on jo yli 50 000.

Punaiset khmerit tuhosivat kaksi kolmasosaa Kambodzhan 3 369:stä buddhalaisesta temppelistä, ja loputkin kärsivät vaurioita. Nyt pyhäkköjä on taas pystyssä kolmisen tuhatta.

"Buddhalaisuus on jälleen kerran saanut jalansijan olennaisena osana kambodzhalaista kulttuuria. Valitettavasti on kuitenkin sanottava, että kaikki eivät ole mukana puhtaasti uskonnollisista tai hengellisistä syistä", Rasmei Kampuchea – lehden päätoimittaja Pen Samithy kertoo.

Buddhalaisuuden theravada-suuntaus on ollut Kambodzhan valtionuskontona 14. vuosisadalta lähtien. Buddhalaisilla munkeilla on ollut perinteisesti tärkeä asema kambodzhalaisten elämässä. He ovat toimineet pappeina, parantajina ja opettajina.

Buddhalaisuus julistettiin jälleen Kambodzhan valtionuskonnoksi 1993 hyväksytyssä perustuslaissa. Siitä lähtien varsinkin maaseudun nuorukaiset ovat kilvan ryhtyneet munkeiksi. Perinteisesti se merkitsee pyhien tekstien opiskelua ja päivittäistä almujen kerjäämistä.

Uskonnon ohella nuorukaisia on innostanut se tosiseikka, että buddhalaiset laitokset tarjoavat heille eräänlaisen sosiaaliturvan. Ilman munkiksi ryhtymistä moni heistä olisi työtön ja pennitön.

Moni 1990-luvun munkkikokelas opiskelikin hanakasti kirkon tarjoamia erityisaineita, kuten tietojenkäsittelyä, kirjanpitoa ja englantia, joista on hyötyä "siviiliin" palatessa.

"Olin munkkina viitisen vuotta. Pääsin asumaan pääkaupunkiin, opin hiukan englantia, matkustelin Kambodzhassa ja Thaimaassa – kaikki asioita, joihin minulla ei olisi muuten ollut mahdollisuutta", Sameth, 30, kertoo. Nykyisin hän toimii autonkuljettajana Phnom Penhissä.

Kuuluisan buddhalaismunkin Samdech Maha Ghosanandan johtama kansalaisjärjestö, Khmer-buddhalainen koulutuksen tukiprojekti (Keap) on kuitenkin huolissaan noviiseille annettavan opetuksen tasosta. Sen mukaan opetusta nauttii vain viidennes munkkikokelaista, ja sekin on useimmiten maallikkojen antamaa.

Temppeleiden jälleenrakennus ja muu uskonnollinen toiminta rahoitetaan paljolti ulkomailla asuvien kambodzhalaisten lahjoituksilla. Arvostelijoiden mukaan rahaa ei saisi enää syytää rakentamiseen, vaan kaikki voimavarat tulisi käyttää munkkien koulutuksen kohentamiseen. (Inter Press Service) .

Uncategorized

Satya Sivaramann