Moskova, 06.08.01 (IPS) – Hankkeet strategisen laivastotukikohdan sulkemiseksi Vietnamissa saattavat viitata siihen, että Venäjän puolustuspolitiikka Aasiassa on muuttumassa. Tukikohdan vuokrasopimus päättyy kolmen vuoden kuluttua, mutta se saatetaan lakkauttaa jo ennen sitä.
"Meidän täytyy vetäytyä Cam Ranhista," Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov vahvisti lehdistölle heinäkuun lopulla.
Vahvistus saatiin samaan aikaan, kun Venäjän ulkoministerin Igor Ivanovin johtama valtuuskunta vieraili Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Vierailun aikana venäläinen uutistoimisto RIA paljasti, että erään ulkoministeriön lähteen mukaan "poliittinen päätös Cam Ranhin tukikohdan purkamisesta oli jo tehty."
Samasta lähteestä tuli tieto, että tukikohta saatetaan sulkea jo ennen vuotta 2004. Hanoista uutisoitiin, että vietnamilaiset eivät ainakaan jatka tukikohdan vuokrasopimusta kyseisen vuoden jälkeen.
Vietnamin varapääministeri Nguyen Manh Cam kertoi venäläisten vierailun jälkeen, ettei Hanoilla ole suunnitelmia vuokrata satamaa millekään maalle, vaan se otetaan taloudelliseen käyttöön.
Aivan viime aikoihin saakka Venäjän oletettiin jatkavan 25- vuotista vuokrasopimustaan Etelä-Vietnamissa sijaitsevasta Cam Ranhin tukikohdasta.
Kylmän sodan aikana paikka oli tärkeä etuvartioasema Neuvostoliitolle. Viime vuosina Moskova ja Hanoi ovat kuitenkin yrittäneet elvyttää taloussuhteitaan ideologian kustannuksella. Lisäksi Vietnam on alkanut perätä maksua vuokraamastaan alueesta.
Vetäytymissuunnitelma heijastelee monella tapaa kylmän sodan jälkeistä todellisuutta ja Venäjän uutta kansainvälistä roolia.
"Jos Moskova vetäytyy Cam Ranhista ennen vuotta 2004, se saattaa osoittaa Venäjän lisääntynyttä pragmaattisuutta kylmän sodan jälkeisellä kaudella," sanoo Dimitri Mosjakov. Hän johtaa Itä-Aasian tutkimusta Venäjän tiedeakatemiassa.
"Tukikohdalla ei ole enää merkitystä Venäjän strategisille eduille alueella," hän lisää.
Cam Ranh sijaitsee Khanh Hoan maakunnassa, noin 400 kilometriä Ho Chi Minhin kaupungista pohjoiseen. Toisen maailmansodan aikana tukikohtaa käytti Japani ja Vietnamin sodassa Yhdysvallat.
Kylmän sodan liittolaiset Neuvostoliitto ja Vietnam allekirjoittivat 1979 sopimuksen, jolla Moskova vuokrasi alueen maksutta vuoteen 2004 saakka.
Neuvostoliitto investoi 1980-luvun alussa Cam Ranhiin kymmeniä miljoonia markkoja. Perusrakenteita parannettiin, jotta tukikohta pystyi ottamaan vastaan ydinsukellusveneitä ja pommikonelaivueita.
Cam Ranhista tuli Neuvostoliiton suurin Varsovan liiton alueen ulkopuolinen sotilastukikohta. Vakinaista henkilökuntaa oli noin 3 000.
Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 alkoi myös Cam Ranhin alamäki. Rahoituksen puutteessa strategiset pommikonelaivueet lähetettiin takaisin Venäjälle, ja henkilökunta supistui 600-700 henkeen.
Turvallisuusnormit heikkenivät, minkä seurauksena kolme venäläistä SU-27 hävittäjää syöksyi maahan yrittäessään laskeutua tukikohtaan vuonna 1995.
Viime vuosina Moskova ja Hanoi ovat yrittäneet lämmittää uudelleen suhteitaan ja mukauttaa niitä vallitseviin taloudellisiin oloihin ja turvallisuusmääräyksiin.
Elokuussa 1998 silloinen Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Vietnamin presidentti Tran Duc Luong allekirjoittivat yhteisen julistuksen, jonka mukaan maiden sotilasyhteistyö ei suuntaudu muita maita vastaan.
Venäjän läsnäolo ei häirinnyt Vietnamia, mutta se halusi tukikohdasta rahallista tuloa. Vuonna 1998 Hanoi oli määritellyt hinnaksi noin kaksi miljardia markkaa vuodessa.
Vuotta myöhemmin Venäjän silloinen puolustusministeri Igor Sergejev vannoi Vietnamin-vierailullaan, että talousongelmista huolimatta Venäjä tekisi kaikkensa pitääkseen Cam Ranhin tukikohdan.
Pian kuitenkin kävi ilmi, että neuvottelut eivät juuri edenneet. Presidentti Vladimir Putinin odotettiin keskustelevan tukikohdasta Vietnamissa maaliskuisen vierailunsa aikana, mutta toisin kävi.
Putin korosti uutta strategista kumppanuutta ja painotti taloudellisia ja kaupallisia suhteita Hanoihin Venäjän asekauppojen yhteydessä. "Vietnam haluaa ja sillä on varaa ostaa uusimpia venäläisiä aseita," Putin totesi.
Kesäkuussa asian piti tulla uudelleen puheeksi, kun Vietnamin ulkoministeri Nguyen Dy Nien vieraili Moskovassa. Venäjän varaulkoministeri Alexandr Losjukov mainitsi tiedotusvälineille useaan otteeseen, että Moskova saattaa vetäytyä sopimuksesta, jos vuokrahinta on liian korkea.
Hän kuitenkin lisäsi, että vaikka Cam Ranhin toiminta loppuisi, se ei vaikuttaisi merkittävästi Venäjän ja Vietnamin suhteisiin.
Kahdenkeskisiä sotilassuhteita on alettu parannella, sillä Vietnam haluaa uudistaa puolustusvoimiaan ja on jälleen kerran kääntynyt Venäjän puoleen.
Vietnam on tärkeä asiakas venäläiselle aseteollisuudelle. Viime vuosina se on hankkinut venäläisiä Suhoi-hävittäjiä, ohjuksia ja varaosia.
Takavuosina huhuttiin, että Venäjä saattaisi antaa anteeksi osan Vietnamin suurista veloista, jos se saa jatkaa Cam Ranhin tukikohdassa. Vuoden 2000 syyskuussa velkaongelma ratkaistiin kuitenkin yhteisellä sopimuksella, eikä Moskova voinut enää käyttää sitä neuvotteluvalttina.
Vietnamin neuvostoajalta periytyvä velka Venäjälle oli arvioitu yli 70 miljardiksi markaksi, mutta siitä pyyhittiin yli 85 prosenttia. Lopulle Vietnam sai maksuaikaa 23 vuotta.
Kylmän sodan jälkeen Venäjän läsnäolo Cam Ranhissa on nähty eräänlaisena suojeluna. Venäjällä on huomattavia öljyintressejä Etelä-Kiinan merellä, eritoten Vung Taun satamakaupungin edustalla.
Venäjän läsnäolo on tuonut turvaa myös Vietnamille. Maalla on kiistaa Kiinan kanssa Spratlyn saarista, jotka sijaitsevat aivan Cam Ranhin itäpuolella. Venäläisen tukikohdan olemassaolon on toivottu tasapainottavan tilannetta maiden välillä.
Strategiset näkökohdat saattavat kuitenkin olla muuttumassa. Heinäkuun 16. päivänä Putin ja Kiinan presidentti Jiang Zemin allekirjoittivat yhteistyö- ja avunantosopimuksen Kremlissä. Nyt Moskovan uskotaan poistavan kaikki mahdolliset Pekingiä vähänkään ärsyttävät asiat maiden välisistä suhteista. (Inter Press Service) .
