Lusaka, 11.06.01 (IPS) – Ruth Banda, 30, uskoi pitkään, että hän ei ikinä pääsisi eroon köyhyydestä.
Bandan mies "saneerattiin" ulos vakuutusyhtiöstä, jossa hän oli työskennellyt kymmenen vuotta. Yritys ei pystynyt maksamaan irtisanotuille erorahoja, joten moni joutui suoraan tyhjän päälle.
Bandan mies kuoli kahdeksan kuukautta potkujensa jälkeen, omaisten mukaan vakavan masennuksen seurauksena. Siihen asti kotona ollut vaimo jäi yksin neljän lapsen kanssa.
Ruth Banda ei halunnut palata kotikylään vanhempiensa kotiin, vaan hän päätti jäädä veljensä luokse pääkaupungissa Lusakassa sijaitsevaan hökkelikylään. Lasten oli lopetettava koulunkäynti, ja Bandan mukaan heistä tuli likimain kerjäläisiä.
Moni jakaa Bandan kohtalon Sambiassa, sillä maan kymmenestä miljoonasta asukkaasta noin 70 prosenttia elää viheliäisessä köyhyydessä. Sambian tilastokeskuksen selvitys vuodelta 1998 kertoo, että köyhyys iskee useimmiten naisiin, joista moni on lukutaidoton.
Banda löysi avun ahdinkoonsa Kaupunkilaisten oma- apuohjelmasta (Push), joka aloitettiin 1991 YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) rahoituksella.
Naiset muodostavat 80 prosenttia Pushin osanottajista. Moni hakeutuu ohjelman piiriin sen jälkeen, kun aviomies on menettänyt työpaikkansa. Sambiassa on kymmenen vuotta toteutettu ankaraa talouden rakennesopeutusta kansainvälisten lainanantajien vaatimuksesta.
Laaja työttömyys on ajanut suuret joukot ihmisiä etsimään entistä halvempia asumismuotoja, mikä on kasvattanut Lusakan hökkelikyliä. Niissä kussakin asuu 10 000 – 20 000 henkeä vailla kaikkia kunnallisia palveluja.
Push ryhtyi rakentamaan slummeihin teitä, kaivoja ja kuoppakäymälöitä. Alussa asukkaat pestattiin työhön ja he saivat palkakseen ruokaa, mutta sittemmin ohjelmaan on sisällytetty myös koulutusta.
Naiset saavat ensin kolme kuukautta teoreettista opetusta teiden, kaivojen ja käymälöiden rakentamisessa. Sen jälkeen he toteuttavat oppimaansa puolen vuoden ajan ruokapalkalla hankkien työkokemusta ennen vapaille markkinoille siirtymistä.
"Rakennusfirmat pestaavat kouluttamiamme naisia esimerkiksi tietyömaille. Naiset pestautuvat usein ryhmänä ja saavat hyvää palkkaa", Pushin vetäjä Mwape Lubilo kertoo. Hänen mukaansa Push on tavoittanut jo 30 000 sambialaisnaista.
Pushin kouluttama leskinainen Jenala Mwansa kertoo perustaneensa neljän ystävänsä kanssa porukan, joka rakentaa kuoppakäymälöitä maksua vastaan. Paisuvissa hökkelikylissä riittää hänen mukaansa kysyntää.
"Kun mieheni kuoli, luulin, että nyt tuli maailmanloppu. On ällistyttävää, että pystyn maksamaan lasten koulumaksut ja kahden makuuhuoneen asunnon vuokran rakennustyöllä ansaitsemillani rahoilla", Mwansa iloitsee.
Ruth Bandan elämä on kohentunut samalla tavoin, ja hänelläkin on nyt kahden makuuhuoneen asunto. "Minun on yhä vaikea uskoa, että olen voinut laittaa lapseni takaisin kouluun", hän huokaa.
Niin ikään Pushin kouluttama nainen, Mildred Mutati, lisää merkittävän seikan: ohjelma on saanut miehet kunnioittamaan naisia, koska nämä tuovat rahaa perheeseen. (Inter Press Service) ///Juttu kuuluu IPS:n sarjaan kehitysmaiden köyhyydestä. Sarjan tuotantoa tukee Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto Ifad./// .
