Damaskos, 23.04.01 (IPS) – Viime vuoden syyskuusta Syyriaa johtanut presidentti Bashar al-Assad, 35, on onnistunut yllättämään kaikki lähimmistä tukijoistaan kiivaimpiin arvostelijoihinsa.
Ensi kertaa vuosikymmeniin syyrialaiset ovat alkaneet keskustella politiikasta julkisesti. Yhä useampi uskaltaa myös ilmaista näkemyksensä, vaikka se eroaisi hallituksen kannasta.
Nuori Assad joutuu kohtaamaan suuria haasteita sekä kotimaassa että ulkomailla. Useimmat syyrialaiset tuntuvat kuitenkin uskovan, että hän johdattaa maansa vakauteen, vaurauteen ja nykyaikaisuuteen.
Pitkä, sinisilmäinen ja viiksekäs Assad antaa ujon mutta tyylikkään vaikutelman. Monen mielestä hän muistuttaa tavattomasti isäänsä, Hafez al-Assadia, joka johti Syyriaa rautaisella otteella vuonna 1970 toimeenpanemastaan verettömästä vallankaappauksesta lähtien.
Golanin kukkuloiden hankkiminen takaisin Syyrian hallintaan olisi monen maanmiehen mielestä paras tapa, jolla Assad voisi vakiinnuttaa asemansa. Israel miehitti Golanin 1967, ja syyrialaiset ovat siitä lähtien kuulleet vakuuttelua alueen tärkeydestä maalleen.
Assad pitää kuitenkin kiinni isänsä asettamista Lähi-idän rauhan ehdoista: YK:n päätöslauselmiin perustuva oikeudenmukainen ja kattava ratkaisu ja Israelin täydellinen vetäytyminen Golanilta.
Kun Assad vanhempi kuoli viime vuoden kesäkuussa, neuvottelut Israelin ja Syyrian kesken olivat olleet jäissä tammikuusta lähtien. Tuolloin Yhdysvalloissa käydyt keskustelut juuttuivat erimielisyyteen Israelilta vaadittujen alueluovutusten laajuudesta.
Lähi-idän levottomuuksien kiihtyminen viime aikoina on tuntunut myös Syyriassa, jolla on yhä 35 000 miehen vahvuiset joukot Libanonissa. Israel iski pääsiäispyhinä ensi kerran viiteen vuoteen Syyrian asemiin Libanonissa. Se syyttää Syyriaa Israelia vastaan hyökkäilevien Hizbollahin sissien tukemisesta.
Syyria tuomitsi jyrkästi Israelin hyökkäyksen, mutta ei ryhtynyt vastatoimiin. Tarkkailijat selittävät, että Syyrialla ei ole mahdollisuutta voittaa Israelia sodassa, joten sen ei kannata ryhtyä liian uhmakkaaksi.
Diplomaattien mukaan sopimusta Syyrian ja Israelin kesken ei ole näköpiirissäkään. "Miksi Assad ei siis keskittyisi kotimaan asioihin? Syyrialaiset toivovat politiikan vapautumista, talouden elpymistä ja taistelua korruptiota ja työttömyyttä vastaan", eräs länsidiplomaatti sanoo.
Assad ryhtyi kuitenkin ensi töikseen kohentamaan isänsä kaudella viilentyneitä suhteita naapureihin. "Tarkoituksena oli turvata alueellinen sopusointu, jotta hän voi keskittyä oman talouden ja yhteiskunnan uudistamiseen", yliopiston professori Mohammed Kamal selittää.
Vanhempi Assad ehti ennen kuolemaansa tasoittaa tietä pojalleen. Vihanpitoa Turkin kanssa lievitti 1998 tehty sopimus turvallisuusjärjestelyistä. Turkki oli syyttänyt Syyriaa kurdijohtaja Abdullah Öcalanin ja tämän joukkojen tukemisesta.
Sittemmin suhteet ovat kohentuneet ja nuori Assad saattoi marraskuussa lähettää varapresidenttinsä Abdul Halim Khaddamin Turkkiin kertomaan, että Syyria haluaa neuvotella tärkeiden vesivarojen jakamisesta.
"Suhteissa on tapahtunut lähes 180 asteen käännös", eräs diplomaatti sanoo viitaten Turkin ja Syyrian kovasti vilkastuneeseen kanssakäymiseen.
Irakin kanssa Syyria on tehnyt vapaakauppasopimuksen, Egyptin, Libanonin ja Jordanian kanssa on sovittu kaasuputken rakentamisesta.
Myös Syyrian suhteet Jordaniaan ovat kohentuneet, kun sukupolvi on vaihtunut kummankin maan johdossa ja vanhat epäluulot on haudattu. Jordaniaa johtaa nyt edesmenneen kuningas Husseinin poika Abdullah.
Bashar Assadin merkittävin saavutus on kuitenkin lähentyminen isänsä arkkivihollisen, palestiinalaisten presidentin Jasser Arafatin kanssa. Miehet tapasivat maaliskuun lopulla pidetyn arabimaiden huippukokouksen yhteydessä ja Assad vakuutti tukeaan palestiinalaisten asialle.
Näin haudattiin kauna, jota Syyria on kantanut Arafatille vuodesta 1993, jolloin tämä sopi rauhansuunnitelmasta Israelin kanssa.
Sisäpolitiikassa Assad on ottanut ripeitä askelia maansa demokratisoimisen ja nykyaikaistamisen tiellä. Hän on vapauttanut 600 poliittista vankia, joiden joukossa oli islamisteja, kommunisteja ja maata hallitsevan baath-puolueen toisinajattelijoita. Lisäksi Assad päätti sulkea pahamaineisen Mezehin vankilan ja tehdä siitä historiantutkimuksen keskuksen.
"Assadin määräykset viestivät, että mielivaltaisten pidätysten, kidutuskammioiden ja syyttä annettujen elinkautistuomioiden aika on ohi", eräs diplomaatti sanoo.
Poliittisen ilmapiirin muutosta testattiin ensi kerran syyskuussa, jolloin 99 älymystön edustajaa vetosi Assadiin sotatilan kumoamiseksi, poliittisten vapauksien turvaamiseksi ja poliittisten vankien vapauttamiseksi. Vetoomuksen allekirjoittajat yllättyivät, kun kukaan ei käynyt heidän kimppuunsa.
Poliittisen ilmaston muutoksesta kielii ensimmäisten baath- puolueesta riippumattomien sanomalehtien ilmestyminen Damaskokseen. Assad on lisäksi kehottanut perustamaan kansallisia keskustelufoorumeja, mikä onnistui liiankin hyvin. Foorumeista aktiivisinta vetänyt opposition kansanedustaja Riad Seif joutui viranomaisten kuulusteluun.
Assadin päähuomio on kuitenkin ollut taloudessa, jonka valtiojohtoisuutta hän on koettanut höllentää houkutellakseen ulkomaisia sijoittajia maahan. Ensimmäiset yksityiset pankit ja osakepörssi on perustettu ja internet- sekä kännykkäoperaattoreille on myönnetty toimiluvat. (Inter Press Service) .
