Tokio, 26.03.01 (IPS) – Koichi Ishiyama on 52- vuotias japanilainen yliopiston professori, joka saa palkkaa yli 30 000 markkaa kuukaudessa. Hän sanoo, ettei näe siitä markkaakaan.
"Vaimoni huolehtii palkkarahoistani. Hän on kehottanut minua tulemaan toimeen sillä, mitä tienaan vapaana kirjoittajana."
Ishiyama kertoo ansaitsevansa kirjoituksillaan noin 6 500 markkaa kuussa. Niillä rahoilla hän maksaa pienen työhuoneensa vuokran, työmatkakulunsa ja lounaansa sekä muut menonsa, kuten tupakan ja alkoholin.
Ishiyama pitää ainoana ylellisyytenään paikallisen kuntoklubin jäsenyyttä. "Muihin huveihin jää tuskin mitään", hän virnistää ja vakavoituu pohtimaan, että talouslama saattaa tehdä lopun sivuansioista.
Ishiyaman vaimo ja kahden lapsen äiti Junko vahvistaa, että perheen budjetista huolehtiminen kuuluu hänen tärkeimpiin tehtäviinsä. Hän lopetti työnsä lentoemäntänä, kun perheen ensimmäinen lapsi syntyi 16 vuotta sitten.
Junkon mukaan hänen miehellään on liiaksi työkiireitä, jotta tämä pystyisi hoitamaan perheen raha-asioita. Miehen panosta tarvittiin viimeksi 12 vuotta sitten, kun perhe hankki uuden kodin. Asuntolaina otettiin näet hänen nimiinsä.
Molemmat Ishiyamat sanovat olevansa tyytyväisiä järjestelyyn. "Se auttaa pitämään meidät yhdessä. Minä en selviydy ilman häntä, tai pitäisikö sanoa hänen palkkaansa", Junko letkauttaa.
Mieskään ei varsinaisesti valita: "Totta kai haluaisin enemmän rahaa itselleni. Mutta toisaalta vaimoni tekee kaiken perheen hyväksi. Minä käyn kotona vain syömässä ja nukkumassa."
Tutkimusten mukaan 90 prosenttia Japanin yksityisen sektorin miespuolisista työntekijöistä antaa koko palkkansa vaimonsa hoitoon ja saa käyttöönsä jonkinlaisen taskurahan.
Talouslehti Nikkein selvityksen mukaan 40-60-vuotiaiden miesten taskuraha on viime vuosikymmenen aikana laskenut suurkaupungeissa vajaaseen 3 000 markkaan kuussa. Miesten mielestä tarvittava summa on puolta suurempi.
Palkkapäivänä pankkien maksuautomaateille ilmaantuu usein jonoja. Niissä seisoo pääasiassa kotiäitejä. He varmistavat, että miehen palkka on tullut tilille, maksavat tukun laskuja, ja – mikä tärkeintä – siirtävät osan rahoista säästöön pahan päivän varalle.
Japanin ensimmäinen virallinen koti-isä ja tunnettu miesten asioiden kommentaattori Haruki Murase selittää käytännön alkaneen sodan jälkeen.
"Sodanjälkeisen Japanin taloudellinen järjestelmä perustui sukupuoliroolien tiukkaan jakoon. Miehet kävivät työssä, ja naiset huolehtivat perheestä. Palkan antaminen vaimolle teki miesten elämän helpoksi", hän sanoo.
Murasen mukaan Japanin hallitus on hiljaisesti tukenut perhemallia, joka on pitänyt avioeroluvut kurissa ja talouden pyörät pyörimässä.
"Järjestely asettaa pääpainon perheelle, ei miehen tai vaimon yksilölliselle elämälle. Miehen palkkapussi hitsaa perheen yhteen", Murase selittää.
Hän kertoo kyselyjen paljastaneen, että 85 prosenttia naisista katsoo aviomiehen tulojen kuuluvan heille molemmille.
Lisäksi Japanin verotusjärjestelmä on rakennettu pitämään naisten tulot alhaisina. Vaimo luetaan verotuksessa miehen huollettaviin, jos hänen palkkansa jää alle puoleen tämän tuloista.
Japania viime vuosina koetellut talouslama on muuttanut tilannetta. Naimisissa olevia naisia on aiempaa enemmän työelämässä, ja miesten tulot ovat laskeneet.
Yhä useampi mies valittaa joutuvansa tyytymään 13 markan lounaaseen. Hintatasoltaan kalliissa Japanissa sitä pidetään todella halpana. Lisäksi taskurahat eivät tahdo riittää iltamenoihin.
"Kun katselen naimissa olevia ystäviäni, olen todella onnellinen sinkkuelämästäni. Minulle jää käyttörahaa vähintään 4 500 markkaa kuussa", pienyrittäjä Tmoyuki Shimoyama (42) sanoo. (Inter Press Service) .
