Rabat, 29.01.01 (IPS) – On kulunut jo pitkälti toista vuotta siitä, kun Algerian presidentti Abdelaziz Bouteflika sai kansalliselle sovintosuunnitelmalleen kansan yksituumaisen tuen. Silti hän ei ole vieläkään kyennyt katkaisemaan maataan vuodesta 1992 koetellutta väkivallan kierrettä. Tuorein osoitus tästä saatiin tammikuun lopulla, kun eräässä kylässä tapettiin yhtenä yönä 25 ihmistä, valtaosa lapsia ja nuoria.
Pohjois-Afrikan tilannetta Marokon pääkaupungissa Rabatissa seuraavat tarkkailijat kallistuvat jo sille kannalle, että Bouteflika on epäonnistunut yrityksissään ratkaista 31 miljoonan asukkaan Algerian turvallisuus- ja talousongelmat. Heidän mukaansa syynä on se, että Algerian presidentillä "ei ole hallussaan todellisia vallan avaimia."
"Bouteflika oli tuomittu epäonnistumaan. Hänellä ei ole valtaa", Rabatissa vaikuttava algerialainen politiikan tuntija Mohamed Assad sanoo. "Kaikki valta on armeijan kenraaleilla, ja Bouteflika on vain osanen maata rautaisella otteella hallitsevassa sotilaallisesta koneistossa."
Väkivalta ryöstäytyi käsistä Algeriassa 1992, kun maan silloinen armeijan tukema hallitus keskeytti vaalit. Hallitus pelkäsi, että nyttemmin kielletty Islamilainen pelastusrintama (FIS) olisi saanut maanvyöryvoiton.
Virallisten tietojen mukaan väkivalta vaati yksistään viime vuonna yli 2 000 uhria. Veritöiden tekijöiksi epäillään useimmiten kiihkoislamisteja. Riippumattomien lähteiden mukaan uhrien määrä on pikemminkin 9 000, sillä pelkästään muslimien paastokuukauden ramadanin aikana surmattiin 4 000.
Algerian hallitus väittää, että Bouteflikan sovintosuunnitelma on tuottanut huomattavia tuloksia. Sen ansiosta yli 5 000 nuorukaista on luovuttanut aseensa ja palannut normaaliin elämään.
"Nuo ihmiset olisivat tulleet tapetuiksi tai he olisivat surmanneet muita. Suunnitelma tarjoaa kaikki välineet näiden nuorten integroimiseksi maan sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään", selittää Algerian Rabatissa toimivan suurlähetystön edustaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Assad syyttää kuitenkin Algerian hallitusta tuhannen ihmisen katoamisesta. "Hallituksen on kerrottava, minne he ovat joutuneet", hän vaatii.
"Kukaan ei voi kuvitella, että kaikki tämä tappaminen voisi tapahtua viranomaisten tietämättä", hän jatkaa muistuttaen, että viime vuoden ramadanin aikana suurissa kylissä teloitettiin useita perheitä lapsineen. Tämän vuoden tammikuun lopun verilöyly noudatti samaa kaavaa.
Kansallinen sovintosuunnitelma hyväksyttiin Algeriassa järjestetyssä kansanäänestyksessä syyskuussa 1999. Sitä kannatti liki 99 prosenttia väestöstä. Arvostelijoiden mukaan Bouteflika on kuitenkin sen jälkeen osoittanut suurempaa kiinnostusta kansainvälisiin asioihin kuin oman maansa ongelmiin.
"Sen jälkeen kun Bouteflika tuli valtaan huhtikuussa 1999, hän on tehnyt yli 40 ulkomaanmatkaa. Hyvin harvoin hän on poistunut toimistostaan Algerissa mennäkseen katsomaan, miten hänen maanmiehensä elävät", suomii Assad.
Bouteflika tunnetaan aktiivisena ulkopolitiikan harjoittajana varsinkin kehitysmaiden piirissä. Hän toimi jo 1960-luvulla maansa ulkoministerinä ja otti innokkaasti osaa kaikkeen, mikä koski Afrikkaa ja kehitysmaita yleensä.
Viime vuonna Bouteflika toimi rauhanvälittäjänä Etiopian ja Eritrean kaksi vuotta kestäneessä verisessä sodassa ja onnistui joulukuussa taivuttamaan maat sovintoon.
"Onhan se hienoa, että Algerialla on sananvaltaa kansainvälisissä asioissa. Presidentille maksetaan kuitenkin ensisijassa siitä, että hän palvelee omaa kansaansa", Assad muistuttaa.
Algerian jyrkin vasemmisto vastustaa Bouteflikan sovintosuunnitelmaa. Arvostelun kärjessä on Houcine Ait Ahmedin johtama ei-uskonnollinen Sosialististen voimien rintama (FFS).
Liike vaatii kiihkomuslimien nujertamista voimatoimin. Se syyttää Bouteflikaa otteen höllentämisestä, mikä on antanut islamisteille vapaat kädet jatkaa tappamista.
Väkivalta ei kuitenkaan ole Bouteflikan ainoa ongelma, sillä Algeriaa koettelevalla kriisillä on myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus.
Vaikka Algeria on huomattava öljyn ja kaasun tuottaja, maan asukkaista 22 prosenttia luokitellaan köyhiksi, ja työvoimasta 30 prosenttia on vailla työtä. Algerian henkeä kohden laskettu kansantuote on noin 30 000 markkaa vuodessa.
Bouteflika koettaa houkutella maahan ulkomaisia sijoittajia, mutta epävakaat olot ja väkivalta pitävät nämä loitolla. "Algeriassa ei tapahdu kehitystä ennen kuin ääriainesten väkivalta on saatu loppumaan", presidentti myönsi tammikuussa.
Kotimaansa tilannetta Rabatissa tarkkaileva Assad on leppymätön: "Bouteflika lupailee muutosta ja rauhaa, mutta kaikki jää lupaukseksi. Presidentin avuttomuus joutuu siitä, että hän tuli valtaan kenraalien eikä kansan tahdosta."
Algerialla on sisäisen konfliktinsa ohella hankaluuksia myös naapurisuhteissaan. Sen ja Marokon välejä hiertää kiista Länsi- Saharasta. Algeria tukee alueen vapautusliikettä Polisario- rintamaa, kun taas Marokko katsoo alueen kuuluvan itselleen.
Marokon ja Algerian riita on puolestaan hyydyttänyt Pohjois- Afrikan integraatiohankkeen. Algeria, Libya, Mauritania, Marokko ja Tunisia perustivat jo 1989 Maghrebin alueen arabimaiden liiton, (UMA), mutta se ei ole saanut tuulta siipiensä alle. (Inter Press Service) .
