Montevideo, 22.01.01 (IPS) – Kirjassaan Uljas uusi maailma Aldous Huxley ennusti jo 1930-luvulla, että jonakin päivänä ihmisiä valmistetaan liukuhihnalla. Koeputkissa tuotetaan ihmisalkioita eri tehtäviin: yhdet johtamaan ja toiset palvelemaan.
Nyt 70 vuotta myöhemmin geenitekniikka lupaa meille uuden ihmisrodun eräänlaisena uuden vuosituhannen lahjana. Tulevien sukupolvien geenistöä muovaamalla tiede pystyy tuottamaan olentoja, jotka ovat älykkäitä, kauniita, terveitä ja kenties jopa kuolemattomia, jos vanhemmilla on käytettävissään tarpeeksi rahaa.
Ihmisen DNA:n rakenteen selvittänyt Nobel-palkittu tutkija James Watson saarnaa tieteen ylivaltaa. Hän kieltäytyy hyväksymästä rajoituksia ihmisen sukusolujen käsittelylle sen enempää tutkimuksessa kuin kaupassakaan. "Meidän on pidettävä säännöt ja määräykset loitolla tästä", hän julistaa.
Yhdysvaltalaisen Alabaman yliopiston lääketieteellisen etiikan professori Gregory Pence kannattaa vanhempien oikeutta valita, millaisia lapsia he haluavat. Hän vertaa tilannetta siihen, miten "suuret rodunjalostajat pyrkivät saamaan aikaan koiran, joka vastaa tietyn perheen tarpeita".
Arvostetun Massachussetts Institute of Technologyn taloustieteilijä Lester Thurow on luonut menestyksekkäitä teorioita menestymisestä. Hän ihmettelee, kuka torjuisi tilaisuuden saada mahdollisimman älykäs lapsi. "Vaikket sinä hankkisikaan sellaista, niin naapurisi hankkivat, ja sinun lapsesi osoittautuu kulmakunnan tyhmimmäksi."
Jos olemme onnekkaita, tulevaisuuden lastentarhoissa kasvaa nerokkaita superlapsia. Nykyisin ihmisjalostus ei vaadi kaasukammioita, joita saksalaiset rakensivat vaaliessaan rodun puhtautta. Tarpeen ei ole myöskään kirurgin veitsi, jota muun muassa Yhdysvalloissa ja Ruotsissa on käytetty estämään huonolaatuisten ihmisten lisääntymistä. Meidän maailmamme alkaa valmistaa geenimuokattuja ihmisiä samalla tavalla kuin nyt tuotetaan geenimuokattua ruokaa.
Toinenkin ennuste on toteutunut. Me syömme nyt kemiallista ruokaa, kuten Stanley Kubrick ennakoi 30 vuotta sitten valmistuneessa elokuvassaan Avaruusseikkailu 2001. Meitä ruokkivat kemian teollisuuden suuryritykset. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Argentiinassa tuotettu geenimuokattu ruoka valloittaa maailmaa, ja suurin osa ihmiskunnasta toimii suurten laboratorioiden elintarviketestien koe-eläiminä.
Todellisuudessa emme edes tiedä, mitä syömme. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ostamiemme ruokapakkauksien tuoteselosteista ei selviä, onko mukana geenimuokattuja ainesosia. Näiden tuotteiden suurin valmistaja Monsanto ei mainitse tätä yksityiskohtaa tuoteselosteissaan. Ei edes silloin, kun pakkaus sisältää siirtogeenisillä kasvuhormoneilla ruokittujen lehmien maitoa. Maailman johtavien tiedejulkaisujen mukaan se voi kuitenkin aiheuttaa rinta- ja eturauhassyöpää.
Yhdysvaltain elintarvikekauppaa valvovat viranomaiset ovat antaneet luvan kyseisen maidon myynnille ilman mainintaa kasvuhormoneista. Loppujen lopuksihan hormonit kiihdyttävät kasvua ja lisäävät tuotantoa, ja tuotannon kasvu merkitsee lisää voittoja. Talouden terveys on aina etusijalla.
Sitä paitsi tilanne ei muutu paljoakaan, jos Monsanto määrätään kertomaan, mitä se meille myy. Muutama vuosi sitten yhtiö joutui maksamaan sakkoja, koska sen kauppaaman Roundup- tuholaismyrkyn pakkauksessa oli "75 epätäsmällistä mainintaa". Yhtiö sai sakoista erityisen tukkualennuksen ja maksoi vaatimattomat 3 000 dollaria (noin 19 000 markkaa) valhetta kohti.
Ainoina maailmassa eurooppalaiset yrittävät välttää geenimuokattua ruokaa. Eräissä tapauksissa sen tuonti on kokonaan kiellettyä ja toisissa rajoitettua. Euroopan unioni (EU) on vuodesta 1998 vaatinut geenimuokattua soijaa sisältäviin tuotteisiin selvän maininnan asiasta. Vaatimusta on kuitenkin vaikeaa noudattaa, sillä geenimuokkauksen jäljet katoavat, kun soija sekoitetaan muihin aineksiin. Greenpeace-järjestön mukaan geenimuokattua soijaa on nykyisin 60 prosentissa kaikesta maailmassa kaupatusta teollisesti tuotetusta ruoasta.
EU:n tiukka linja heijastaa kansalaisten reaktioita. Esimerkiksi Ranskassa viljelijät sytyttivät tuleen geenimuokattua maissia sisältäneen varaston. Kapinan johtajasta Jose Bovesta tuli kansallinen sankari, jota verrattiin Asterixiin.
"Milloin meiltä, viljelijöiltä ja kuluttajilta, kysyttiin mitä mieltä me olemme geenimuokkauksesta", hän tivasi.
Bove pidätettiin, mutta lopulta viranomaiset joutuivat peruuttamaan geenimaissin viljelylle antamansa luvan.
Eurooppalaisilla on muitakin syitä tuntea epäluottamusta ruokapöydän antimia kohtaan, eikä hullun lehmän tauti ole niistä vähäisin.
Vuosituhansien ajan kasviravinnolla eläessään lehmät käyttäytyivät hyvin ja alistuivat tyynesti kohtaloonsa. Sitten meidän järjetön systeemimme pakotti ne kannibalismiin. Lehmät söivät lehmiä ja lihoivat. Ne tuottivat ihmisille aiempaa enemmän maitoa ja lihaa, mikä ilahdutti markkinoita ja toi taloudellista hyötyä karjankasvattajille. Kunnes lehmät tulivat hulluiksi. Ihmiset väänsivät siitä vitsejä – kunnes heitä alkoi kuolla.
Britannian maatalousministeriö ilmoitti kansalle 1996, että eläinten verestä, rasvasta ja liivatteesta valmistettu eläinten ruoka oli turvallista karjalle eikä vaarantanut ihmisten terveyttä. Hyvää ruokahalua! (Inter Press Service) * Eduardo Galeano on uruguaylainen toimittaja ja kirjailija, jonka tuotannosta on suomennettu muun muassa trilogia Tulen muistot.
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pidätetään. .
