Lagos, 13.11.00 (IPS) – Ajegunlen slummi Nigerian suurimmassa kaupungissa Lagosissa on yhtäkkiä alkanut kiinnostaa monia. Viranomaiset ovat päättäneet jyrätä hökkelikylän maan tasalle ja rakentaa tilalle uuden asuinalueen. Slummin asukkaat taas ovat ryhtyneet siistimään elinympäristöään.
Ajegunlen slummin siivouskampanjan takana on kansalaisjärjestö nimeltään Clean-Up Nigeria (CUN), joka on pestannut sadoittain työttömiä nuoria puhdistustehtäviin.
Ajegunlessa asuu arviolta yli kaksi miljoonaa ihmistä. Se sijaitsee Lagosin laguunin soisilla rantamilla. Alueen halki virtaa kanava, ja koska sieltä puuttuvat sekä viemärijärjestelmä että jätehuolto, kaikki jäte päättyy laguuniin.
"Perehdyimme Ajegunlen tilanteeseen ja havaitsimme, että useimmat ihmiset asuvat hökkeleissä, joista puuttuu wc, kylpyhuone ja viemäri. Jotkut tosin ovat rakentaneet vessan ja kylpyhuoneen suoraan kanavan ylle", CUN:n johtaja Ene Baba-Owoh selittää.
"Toisaalta alueella pyörii paljon työttömiä nuoria, joista monet ovat joutessaan sotkeentuneet huumeisiin, varkauksiin ja katutappeluihin. Juttelimme Balogunkadun nuorten kanssa ja saimme 30 heistä mukaan hankkeemme alkuvaiheeseen", hän jatkaa.
Ensimmäiseksi rakennettiin Balogunkadulle viemäri lahjoituksena saaduista tarvikkeista. Seuraavaksi pantiin pystyyn kuusi yleistä käymälää ja kylpyhuonetta.
Tilojen valvojiksi pestattiin 20 hankkeeseen osallistunutta nuorta. He perivät tilojen käytöstä maksun, josta osa menee CUN:n alaisen jätehuolto-osuuskunnan luottorahastoon.
Onnistunut aloitus on innostanut CUN:n käynnistämään uuden Roskista rikkauteen -hankkeen. Se sai noin 180 000 markkaa avustusta kanadalaiselta rahastolta. Hankkeessa on mukana parisataa nuorta, jotka kiertävät talosta taloon keräämässä jätteet käsikärryihin tai kolmipyöräisen tavaratilaan.
Kerääjät myyvät saaliinsa erityisiin keskuksiin, joihin on pestattu naisia lajittelijoiksi.
Kerääjiä kehotetaan erikoistumaan vain tietyntyyppiseen roskaan, kuten paperiin, muoviin, lasiin tai kompostoitavaan biojätteeseen. Biojätteestä tuotetaan multaa, muut lajit myydään kyseisen alan uusiokäyttäjille.
"Oyon osavaltion viljelijät tulevat ostamaan meiltä biojätettä. Osa menee sianruoaksi, loput pelloille. Kysyntä ylittää tarjonnan", jätteen lajittelussa työskentelevä Rose Imagbedan kertoo. Hänen tulonsa ovat nyt nelinkertaiset aiemman katukaupustelun tuottoon verrattuna.
"Pystyn auttamaan lasten koulumaksuissa, joten perheemme tulee toimeen paremmin kuin ennen", jatkaa Imagbedan. Hänen miehenä työskentelee vaatetustehtaassa vartijana, lapsia perheessä on viisi.
Roskien keruusta huolehtivat nuoret saivat CUN:ltä korotonta lainaa kärryjen ja pyörien hankkimiseen. Lainan lyhennyksiin menee nyt puolet tuotosta, 20 prosenttia sijoitetaan laitehuoltoon ja lainarahaston pyörittämiseen. Jäljelle jäävän 30 prosenttia tuotosta nuoret saavat palkkana, Baba-Owoh selittää.
Hänen mukaansa Roskista rikkauteen -hanke työllistää noin 500 nuorta vuodessa.
Seuraavaksi Clean-Up aikoo käydä sellofaanijätteen kimppuun. Sitä on maa väärällään juomavesipakkausten vuoksi. "Vuoden 2001 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana aiomme kerätä kaduilta 50 miljoonaa sellofaanipakkausta", Baba-Owoh sanoo.
Kerääjille ei tällä kertaa ole luvassa rahapalkkaa. He saavat laukkuja, kansioita ja kyniä, joihin on painettu puhtaan ympäristön tärkeyttä korostavia tekstejä.
Clean-Up -kerhoja on perustettu jo noin tuhanteen kouluun ympäri Nigeriaa YK:n lasten rahaston Unicefin tuella. Esimerkiksi Kaakkois-Nigeriassa sijaitseva Akwa Ibomin osavaltio on määrännyt kerhon pakolliseksi kaikissa valtion kouluissa.
Kerhot jakavat ympäristö- ja hygieniavalistusta koululaisille. Niiden jäsenillä on lisäksi oikeus rangaista koulun aluetta roskaavia oppilaita. (Inter Press Service) .
