Nairobi, 18.09.00 (IPS) – Heidän elämänsä on jatku vaa pelkäämistä. On oltava alati korva tarkkana siltä varalta, että venäläisvalmisteinen Antonov-kone ilmaantuu taivaalle ja alkaa pommittaa Etelä-Sudanin kyliä.
Sudanin islamilainen hallitus käyttää lentokoneita pommittaakseen kapinallisten hallitsemia alueita maan eteläosissa. Sudanin kansan vapautusarmeija (SPLA) -niminen sissiliike vaatii noille alueille itsehallintoa. Erotukseksi pohjoisen arabisukuisista muslimeista etelässä asuu pääosin kristittyjä t ai perinteisiä afrikkalaisia uskontoja harjoittavia mustia.
Etelä-Sudanin asukkaat eivät ole nähneet todellista rauhaa sitten maan itsenäistymisen 1956. Tilanne paheni entisestään 1983, kun sisällissota puhkesi hallituksen säädettyä islamilaisen lain eli sharian voimaan koko maassa. Sota jatkuu yhä.
Silloin kun hallituksen koneet eivät pommita eteläsudanilaisten koteja, kirkkoja ja kouluja, ratsain liikkuvat arabijoukot kylvävät kauhua kylissä. Ne tappavat miehiä, raiskaavat naisia ja vievät kotieläimet mennessään.
Sudanin konfliktissa rikotaan jatkuvasti kaikkia tunnettuja sodankäynnin sääntöjä. Yli kaksi miljoonaa siviiliä on kuollu t joko suoraan sotatoimien vuoksi tai niiden aiheuttamaan nälänhätään.
Sudanilaisten pakolaisten toivo kotiinpaluusta on vaihtunut epätoivoksi. Useimmat ovat vakuuttuneita siitä, että muu maailma on sulkenut silmänsä heidän maansa konfliktilta, joka on saavuttanut kansanmurhan mitat.
Kansanmurha on virallisen määritelmän mukaan politiikkaa, jolla pyritään tarkoituksellisesti tietyn kansan tai etnisen ryhmän tuhoamiseen.
Sudanin sotaa on verrattu etnisiin yhteenottoihin Balkanilla, mutta ero on siinä, että Balkanin tapauksessa kansainvälinen yhteisö reagoi nopeasti. Sudanin tapahtumat sen sijaan ovat unohtuneet myös tiedotusvälineiltä.
"Meidät on jätetty liian pitkäksi aikaa oman onnemme nojaan. Tiedämme että meidät on unohdettu historiallisen mukavuudenhalun vuoksi", Sudanista Kenian pääkaupunkiin Nairobiin paennut Thomas Taban huokaa.
"Ihmisten järjestelmällinen tappaminen on asia, jonka kanssa useimmat meistä ovat joutuneet varttumaan. Viime aikoina se on käynyt entistä röyhkeämmäksi: joku voi kylvää pommeja ilmas ta ihmisten niskaan ja jäädä rankaisematta", hän jatkaa.
Taban syyttää erityisesti Sudanin entistä siirtomaaisäntää Britanniaa. Hänen mukaansa Britannia ei ole lainkaan kiinnostunut konfliktista, vaikka se on siitä suoraan vastuussa luotuaan jaon eteläisen ja pohjoisen Sudanin välille.
"Britannia ei puhu Sudanista, vaikka se varmasti tietää omat tekonsa siellä. Britit kohtelivat Etelä- ja Pohjois-Sudania kuin kahta erillistä maata ja kytkivät ne sitten äkkiä yhteen", Taban valittaa.
Myös riippumattomat tarkkailijat katsovat, että Sudanin hallitus ei pelkästään sodi kapinallisia vastaan, vaan syyllistyy kansanmurhaan.
Kenialainen toimittaja Tom Osanjo kävi viime vuonna Sudanissa ja kuvasi näkemäänsä:
"Yhtenä päivänä siellä ollessani Antonov-kone lensi alueen yli. Sillä kertaa ei pudotettu pommeja, mutta ihmiset ryntäsivät suojiin. Jopa lapset tuntevat suojautumispaikat hyvin, ja jokainen tietää, että ellet juokse, voit saada osuman."
Osanjo kertoo, että pommittamisen ohella lentokoneet myrkyttävät paikkoja, joista asukkaat noutavat juomavetensä.
Sudanin hallitus on kieltänyt moneen otteeseen avustuslennot Etelä-Sudaniin, mikä on johtanut inhimillisiin katastrofeihin.
Viime vuonna SPLA varoitti hallituksen käyttävän kemiallisia aseita sissien hallitsemia kaupunkeja vastaan. Ilmoitusta ei otettu vakavasti. YK lähetti Nairobista Etelä-Sudaniin tutkimusryhmän, joka kumosi väitteet kemiallisten aseiden käytöst ä huolimatta tiedoista, joiden mukaan ihmiset kärsivät hengitysvaikeuksista ja toisia oli kuollut hengitettyään kemikaaleja.
"Jos on nähnyt vilauksenkaan televisiokuvista pommitetuilta alueilta, on vaikea olla tuntematta sympatiaa SPLA:ta kohtaan", Nairobissa toimivan Sudanin katolisen tiedotusjärjestön työntekijä Charles Omondi huomauttaa.
"Avustustyöntekijät ovat niin turhautuneita tilanteeseen, että ihmettelevät ääneen, miksei kansainvälinen yhteisö läh etä sisseille ilmatorjuntaohjuksia itsepuolustukseen", hän kertoo.
Viime aikoina pommitusten tahti on kiihtynyt ja voima kasvanut. Uusia kohteita ovat avustuskeskukset, avustusjärjestöjen muut tilat ja lentokoneet.
Pommituksia kiihdytettiin pian sen jälkeen, kun Sudanin hallitus ilmoitti, että kaikki avustustoiminta etelään pitää hoitaa maan pääkaupungista Khartumista eikä Kenian Nairobista, kuten tähän asti.
SPLA väittää, että avustuskeskusten pommitukset ja lentokiellot ovat osa Sudanin presidentin Omar Hassan al-Bashirin kansanmurhakampanjaa, jolla halutaan ajaa avunantajat pois ja jättää kansa kuolemaan nälkään.
"Ruoan käyttämistä aseena sodassa ja sodankäyntiä siviilej ä vastaan ei pidä sietää", kapinallisia Nairobissa edustava Samson Kwaje vaatii.
Sudanin hallitus on suhtautunut haluttomasti naapurimaiden yrityksiin välittää konfliktissa ja saada aikaan rauha. Se ei luota naapureidensa puolueettomuuteen rauhanhieronnassa, ja on ollut viime aikoina innostuneempi arabimaiden Egyptin ja Libyan rauhanaloitteesta.
"Hallitus on suhtautunut erityisen välttelevästi arkaan kysymykseen valtion ja uskonnon erottamisesta toisistaan, vaikka se olisi avain pattitilanteen purkamiseen", katolisen tiedotusjärjestön Omondi kommentoi. (Inter Press Service) .
