TYÖELÄMÄ : Naisten työnteko kova haaste myös ay-liikkeelle

Johannesburg, 11.04.00 (IPS) – Naisten palkkatyö on yleistyn yt

vinhaa vauhtia kautta maailman, ja he muodostavat jo noin 40

prosenttia työvoimasta. Ammattiyhdistysliike ei ole kyennyt

valvomaan naisten etuja työelämässä. Kehitysmaissa naiset

uurastavat usein järjestäytymättöminä, ja teollisuusmaissakin

heidän työsuhteensa ovat monesti "epätyypillisiä".

Esimerkiksi Afrikassa kaikesta palkkatyöstä noin 80

prosenttia tehdään talouden niin sanotulla epävirallisella

sektorilla. Sinne – kaiken valvonnan ja turvan ulkopuolelle –

sijoittuu myös valtaosa työtätekevistä naisista.

"Maailman talouden globalisaatio on avannut naisille uusia

mahdollisuuksia, mutta toisaalta sillä on ollut haitallinen

vaikutus suuren naisjoukon ja heidän perheidensä elämään kautt a

maailman", arvioi Vapaiden ammattiliittojen keskusliitto (Vakl).

Se piti maailmankongressiaan Etelä-Afrikan Durbanissa huhtikuun

ensimmäisellä viikolla.

Vakl edustaa 125:tä miljoonaa työntekijää eri puolilta

maailmaa. Sen kongressi pyrki hiomaan strategioita globalisaation

kielteisten vaikutusten torjumiseen työelämässä.

Osana uutta strategiaa Vakl päätti aloittaa kolmivuotisen

kampanjan naisten ammatillisen järjestäytymisen lisäämiseksi.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa naisten määrä Vaklin

jäsenliitoissa.

Saavuttaakseen tavoitteensa ay-liikkeen on tunkeuduttava

epäviralliseen talouteen, kehitysmaissa yleistyneille "vapaille

talousvyöhykkeille" ja muille epätyypillisille työaloille, joissa

naiset ovat enemmistönä.

Epätyypillisillä työsuhteilla tarkoitetaan yleensä erilaisi a

pätkätöitä, jotka ovat kovasti yleistyneet teollisuusmaissa.

Vaklin mukaan kaikkialle levinnyt vapaiden markkinoiden

politiikka on sokeaa naisiin kohdistuville vaikutuksilleen.

Esimerkiksi vientitavaraa valmistavilla vapailla

talousvyöhykkeillä työskentelevistä 30 miljoonasta ihmisestä

valtaosa on naisia. Työolot ovat yleensä ankarat: ay-toiminta on

kiellettyä, palkat ovat huonot ja väärinkäytökset yleisiä.

Vaklin kokouksessa kuultiin karmeita esimerkkejä siitä, miten

vaarallista ammatillinen järjestäytyminen voi naisille olla.

Dominikaanisessa tasavallassa vientivyöhykkeen

tekstiilitehtaassa työskentelevät Ingrid Bastardo ja Carmen Nidia

Rosario pahoinpideltiin siitä hyvästä, että he ryhtyivät

kampanjoimaan ay-oikeuksien puolesta. Bastardo oli raskaana, kun

työnantajat pestaamat gangsterit kävivät hänen kimppuunsa.

Indonesialainen aktivisti Dita Indah Sari joutui vankilaan

vaadittuaan työläisille oikeutta järjestäytyä valvomaan etujaa n.

Durbanin kokouksessa korostettiin kuitenkin järjestäytymisen

kiistämättömiä etuja. Yhdysvaltalaiset naisaktivistit arvioivat,

että heidän toimintansa on kaventanut sukupuolten välistä

palkkakuilua noin kolmanneksella.

Selvitysten mukaan järjestäytyneet naiset ansaitsevat 38

prosenttia enemmän kuin liittoihin kuulumattomat.

Tiukan paikan tulleen ay-liikkeen tarjoama tuki on

äärimmäisen tärkeätä. Sen havaitsivat zimbabwelaiset

sairaanhoitajat, jotka vauhdittivat palkkavaatimuksiaan lakolla.

Julkinen työnantaja erotti kaikki hoitajat ja ryhtyi sitten

pestaamaan uudelleen vain niitä, jotka eivät kuuluneet liittoon.

Talouden vapautumisen myötä nuorista naisista on tullut

kasvava osa kansainvälistä siirtolaisvirtaa. Kansainvälisen

työjärjestön ILO:n selvitysten mukaan Filippiineiltä työn perä ssä

Japaniin, Singaporeen ja Hongkongiin muuttavista yli 90 prosenttia

on naisia.

Perusta siirtolaiseksi hankkiutuvista on naisia 80

prosenttia, ja esimerkiksi Thaimaa tunnetaan kansainvälisen

tyttökaupan keskuksena.

"Naisten ilmaantuminen kansainvälisille työmarkkinoille

ilmentää järkyttävällä tavalla sitä, että heille ei koto na ole

tarjolla työtilaisuuksia", sanoo Youyun Zhang, joka on laatinut

ILO:n raportin naisten roolista maailmantaloudessa.

Aasiaa ja Brasiliaa takavuosina koetelleen talouskriisin

ensimmäisiä uhreja olivat naiset. "Thaimaassa kriisin vuoksi

menetettiin kaksi miljoonaa työpaikkaa, joista 80 prosenttia oli

naisten", tasa-arvosta ja naisasioista vastaava Vaklin johtaja

Elsa Ramos huomauttaa.

Köyhien maiden naisten kohtaamat ongelmat eivät rajoitu

työelämään, sillä työssäkäynti ei tee heistä tasa-arvo isia kotona.

Indonesiassa ja Tunisiassa naiset pestataan työhön miesten

välityksellä, ja myös palkka maksetaan miehelle. YK:n tietojen

mukaan myös Bangladeshissa ja Pakistanissa on yhä tapana, että

nainen antaa palkkansa miehelleen, isälleen tai muulle

miespuoliselle perheenpäälle.

Teollisuusmaissa varsinkin nuorten naisten kohtalona on usein

tyytyä osa-aikatyöhön, josta saatetaan maksaa vähemmän palkkaa

kuin 20 vuotta sitten.

Vaklin jäsenjärjestöt ovat sitoutuneet vaatimaan samaa

palkkaa samasta työstä sukupuoleen katsomatta. Lisäksi ne vaativat

parannusta naisten mahdollisuuksiin edetä urallaan. Kampanjan

kohteena ovat myös naisten suojeleminen väkivallalta työpaikoilla

ja elinikäinen oikeus koulutukseen.

"Naiset pelastavat ammattiyhdistysliikkeen", uskoo Vaklin

Ramos muistuttaen, että perinteinen miesvaltainen teollisuus on

alamäessä kaikkialla maailmassa.

(Inter Press Service) .

Uncategorized

Farak Khann