Nairobi, 08.02.00 (IPS) – Kenialaisesta Macharia Thuitasta tuli 13-vuotiaana orpo ja koditon. Hän vietti aikansa kaduilla ja sekoitti päätään liimaa haistelemalla. Elantonsa poika hankki kerjäämällä ja varastamalla.
Eräänä päivänä Thuita kohtasi "laupiaan samarialaisen", joka tarjosi hänelle suojaa, ruokaa ja vaatteita. Auttaja kuului nopeasti kasvavaan Mungiki-nimiseen uskonlahkoon, jolla arvellaan olevan Keniassa jo 300 000 seuraajaa. Sana on kikujujen kieltä ja tarkoittaa suurta joukkoa
Thuita lähetettiin maatilalle Nyanduruaan muutaman tunnin ajomatkan päähän pääkaupungista Nairobista. Siellä sijaitsee yksi Mungikin poikakodeista, joka majoittaa noin 400 katupoikaa. Kaksi vuotta myöhemmin Thuita palasi Nairobiin ja hankki lahkon taloudellisella avustuksella ajokortin. Hänestä tuli Nairobin joukkoliikennettä hoitavien matatu-pikkubussien kuljettaja.
"Ellen olisi tavannut lahkolaista, saattaisin olla jo kuollut", Thuita sanoo.
"Mungikin tavoitteena on luoda Keniaan hyvä hallinto, jossa jokainen saa nauttia rauhasta, rakkaudesta ja harmoniasta, ja jossa rikkaat eivät saa riistää köyhiä", selostaa liikkeen valtakunnallinen koordinaattori Ndura Waruinge.
Mungikin hyvää tarkoittavista aatteista huolimatta Kenian hallitus yrittää epätoivoisesti tukahduttaa sen. Lahko on julistettu laittomaksi, sillä hallitus pelkää, että sen toiminta kiihdyttää vuoden 2002 vaalien lähestyessä eri puolilla maata kytevää väkivaltaa.
Mungikin jäsenet on yhdistetty Kenian itsenäisyyden puolesta 1950-luvulla sotineeseen mau-mau-liikkeeseen. Hallitus syyttää Mungikia oman armeijan kouluttamisesta, vallankaappaushankkeesta, laittomien valojen vannottamisesta ja naisten pakottamisesta ympärileikkaukseen.
Poliisi ja turvallisuusjoukot tapaavat hajottaa Mungikin kokoukset ja uskonnolliset tilaisuudet ja pidättää osanottajia.
Joulukuussa 82 lahkolaista pidätettiin Nairobin linja- autoasemalla, kun he olivat lähdössä maaseudulle rukouskokoukseen. Samassa kuussa East African Standard -lehden naispuolinen toimittaja oli neljä päivää pidätettynä yhdessä 87 mungikin kanssa. Näitä syytettiin laittomaan kasteseremoniaan osallistumisesta.
Mungiki julistaa haluavansa vain "palauttaa Afrikan kadotetun loiston ja ylpeyden" rohkaisemalla ihmisiä vapautumaan länsimaisesta vaikutuksesta ja palaamaan perinteiseen kulttuuriinsa. "Haluamme, että Kenian 42 heimoa palaa kotiseuduilleen ja alkaa elää isovanhempiensa mallin mukaan", Waruinge sanoo.
Lahko syntyi 1987, kun Maina Mgenga koki jumalallisessa ilmestyksessä, että hänen tehtävänsä on kehottaa ihmisiä palaamaan kulttuurinsa juurille. Tuhannet nykymenoon pettyneet nuoret ovat seuranneet kutsua.
Kuten Afrikassa usein, tämänkin asian arin kohta on etnisyys. Useimmat lahkolaiset kuuluvat Kenian suurimpaan heimoon, kikujuihin. He vastustavat jyrkästi presidentti Daniel arap Moin hallitusta, joka on syrjäyttänyt kikujut vallasta.
Kenian poliittisen lämpötilan noustessa osa mungikeista on kiihkoutunut häiriköintiin. Eräs joukko säntäsi rukouskokoukseen laulaen kikujujen sotalauluja ja vaatien presidentinvirkaa takaisin heimolle. Ääriainekset ovat löytäneet liittolaisia opiskelijoista ja matatujen rahastajista. Nämä ovat mellakointiin taipuvaisimpia ryhmiä kenialaisessa yhteiskunnassa.
Mungikien opit kummeksuttavat tavallisia kenialaisia. Lahkolaisilta on kielletty tupakointi ja alkoholi. Monet kuitenkin käyttävät nuuskaa "mietiskelyn apuna". He rukoilevat kääntyneinä kohti Keniavuorta, jossa heidän jumalansa Ngain uskotaan asuvan. He laulavat perinteisiä kikuju-lauluja ja teurastavat vuohia vanhoin rituaalimenoin.
Lahkon naiset eivät saa käyttää pitkiä housuja eivätkä minihameita. Naisten ympärileikkausta puolletaan, vaikka monet kikujut ovat luopuneet tavasta aikoja sitten. Mungikit julistavat, että ympärileikkaamattomat naiset, "joita aviomiehet eivät pysty tyydyttämään", ja länsimainen vaatetus rohkaisevat prostituutiota.
Moniavioisuus sen sijaan sallitaan. "Isoisillämme oli tapana naida viisi naista. Me kehotamme miehiä naimaan kaksi tai kolme. Prostituutio katoaa, kun kaikki naiset ovat naimisissa. Se estää myös hivin leviämistä", selittää lahkon perustajan isä Kamuga Mgenga.
Mungiki järjestää viikoittain kokouksia, joissa värvätään uusia jäseniä. Liikkeen kasvava kannatus tulee samalta seudulta Keniavuoren ympäristöstä, joka oli myös kikujujen mau-mau-liikkeen tukialuetta. Kenian 32-miljoonaisesta väestöstä on kikujuja yli 3 miljoonaa.
Lahko yrittää kuitenkin välttää yhteen heimoon leimautumista. "Mungiki on kaikkia varten. Edistämme kulttuuria, joka yhdistää ihmisiä", vakuuttaa lahkon perustajiin kuuluva Mwangi Ng'ang'a.
Hänen mukaansa Mungikin suosion kasvu pelottaa hallitusta. "Se ei halua ihmisten yhdistyvän. Jos kenialaiset alkavat puhua keskenään, siitä syntyy pian kapina", Ng'ang'a sanoo.
Mgengen mukaan lahko kehottaa kansaa uuteen mau-mau-kapinaan, koska se häpeää Keniaa nykyisin johtavaa Kanu-puoluetta. "Kansamme ei taistellut tämän puolesta. Siirtomaahallintokin oli parempi kuin se, mitä meillä nyt on."
Enimmäkseen kikujuista muodostunut mau-mau-liike taisteli brittien siirtomaahallintoa vastaan. Liikkeen jäsenet kävivät valkoisten uudisasukkaiden kimppuun 1952-1956. Seuranneissa brittien vastaiskuissa kuoli yli tuhat kapinallista.
Vuoden 1997 vaalien alla etnisiä yhteenottoja sattui eri puolilla Keniaa ja Mungkikin jäsenet tappelivat Kanun nuorison kanssa. Mungiki kieltäytyy asettamasta ehdokkaita eikä halua esittää yhtä henkilöä johtajanaan. Se väittää kuitenkin, että noin 20 kansanedustajaa on salaa lahkon jäseniä. (Inter Press Service)
