Peking, 10.02.99 (IPS) – Kiinassa on tekeillä perustuslain uudistus, joka näyttää hyvin erilaiselta siitä riippuen, mistä vinkkelistä sitä katsotaan. Yhden mielestä uudistus edistää markkinatalouden kukoistusta, mutta toinen näkee sen keinona tukahduttaa toisinajattelua entistä tehokkaammin.
Kiinan kansankongressin eli parlamentin on määrä siunata perustuslain muutokset maaliskuun 5. päivänä alkavassa istunnossaan. Uudistusten läpimenon varmistaa se, että ne on jo tammikuussa hyväksytty kommunistipuolueen keskuskomiteassa, ja kansankongressin johtajat sopivat niistä salaisessa istunnossaan tammikuun lopulla.
Kyseessä on kahdeksas kerta, kun Kiinan kansantasavalta uudistaa perustuslakiaan 50-vuotisen olemassaolonsa aikana. Edelliset muutokset tehtiin 1993.
Nyt työn alla olevat uudistukset pyrkivät vahvistamaan yksityisten yritysten roolia maan taloudessa ja lujittamaan laillista yhteiskuntajärjestystä sekä edistämään Kiinan uudistusten isän, edesmenneen Deng Xiaopingin aatteiden toteuttamista.
Kommunistisen puolueen jäsenten näkökulmasta kyse on puolueen ja koko kansakunnan lujittamisesta. Hallituksen vastustajille uudistukset lupaavat vaikeuksia jatkossakin.
Kiinan lainlaatijat väittävät sisällyttäneensä Dengin ajatuksia ehdotettuihin lakimuutoksiin. Presidentti Jiang Zeminin mukaan perustuslakia uudistetaan vastaamaan käytännön todellisuutta eli uudistunutta ja aiempaa avoimempaa yhteiskuntaa.
Arvostelijoiden mielestä lakiuudistukset eivät kuitenkaan noudata Dengin 1978 aloittamaa markkinauudistusten linjaa.
Eläkkeellä oleva valtion virkamies, joka esiintyy peitenimellä Wen Hua, sanoo Dengin asettaneen kolme ehtoa markkinahenkisten uudistusten toteuttamiselle. Niiden tulee kiihdyttää tuotannon kasvua, vahvistaa Kiinan valtaa ja parantaa ihmisten elämää.
Todellisuus on Wenin mukaan kuitenkin toisenlainen. Nykypäivän Kiinassa työttömyys kasvaa, ja valtio leikkaa tukeaan asumiselta ja terveydenhuollolta. Rikkaiden ja köyhien väliset tuloerot kasvavat jopa alueellisella tasolla.
Esitetyt perustuslain uudistukset vahvistavat yksityisten yritysten asemaa "sosialistisen markkinatalouden tärkeänä komponenttina". Tämän voi tulkita viestivän tarvetta kasvattaa yksityisen sektorin painoarvoa.
Nykyinen perustuslaki mainitsee yksityisyritykset vain "julkisesti omistetun talouden täydentäjinä", joiden sallitaan olla olemassa ja kehittyä lain asettamissa rajoissa.
Yksityisiä yrityksiä koskevaa lakimuutosta ja lakiin esitettyä lisäystä, joka velvoittaa viranomaisia "hallitsemaan maata lakien mukaan", pidetään myönteisinä askeleina Kiinan tiellä kohti markkinataloutta.
Tarkkailijoiden mukaan uudistukset ovat epäilemättä yhteydessä Kiinan talouskasvun hidastumiseen, joka on saanut maan johdon ajattelemaan, että yksityisen yritteliäisyyden vauhdittaminen voisi auttaa asiaa. Nykyisin Kiinan taloudesta on yksityistä vain 15 prosenttia.
Monia kuitenkin huolestuttaa perustuslain 28. pykälään esitetty muutos. Siinä "vastavallankumoukselliset toimet" aiotaan vaihtaa ilmaisuun "valtion turvallisuuden vaarantavat rikokset".
Opiskelija-aktivisti Sun Yi ja muut demokratian kannattajat eivät ilahtuneet muutosesityksestä. He pelkäävät, että uusi muotoilu antaa maan johdolle vapaat kädet jahdata toisinajattelijoita.
Toisten mielestä kyseinen lakipykälä kuitenkin tarvitaan turvaamaan Kiinan vakaa taival Dengin viitoittamalla tiellä eli yhteiskunnan pysyminen koossa ja kurissa muutosvaiheen aikana.
Viisikymppinen kommunistipuolueen jäsen Xiao Li siteeraa erästä Dengin huomautusta viitaten Taivaallisen rauhan aukion verilöylyyn 1989: "Jos porvarillinen liberalismi tuodaan Kiinaan, häiriöt ovat väistämättömiä ja lopputuloksena on se, että emme saavuta mitään".
Xiao Lin mukaan Dengin viitoittama uudistuslinja on "sementtiä", joka pitää kiinalaisen yhteiskunnan "lentohiekan" kurissa.
Kiinan nykyisen perustuslain esipuhe sanoo, että "Kiina on parhaillaan sosialismin varhaisessa vaiheessa". Uudistusesityksessä "on parhaillaan" korvataan muotoilulla "tulee olemaan pitkän aikaa".
Ajatusta, että Kiina on yhä sosialismin varhaisvaiheessa, voidaan käyttää oikeuttamaan hallituksen vastaisen toiminnan tukahduttaminen sosialismin vahvistamisen nimissä, opiskelija Sun Yi huomauttaa.
Perustuslain uudistuskomitean jäsen Tian Jiyun selittää: "Teimme ainoastaan sellaisia muutoksia, jotka katsotaan välttämättömiksi ja joihin olosuhteet ovat kypsät."
Kiinan kansankongressin puhemies Li Peng sanoi äskettäin eräälle saksalaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa, että "poliittisen opposition nousu saisi aikaan kulttuurivallankumoukseen verrattavan kaaoksen".
Presidentti Jiang on puolestaan vakuuttanut, että laillisuuden hallitsemasta yhteiskunnasta on tulossa totta Kiinassa, eikä kulttuurivallankumouksen ajalle ominainen räikeä perustuslain loukkaaminen toistu enää koskaan.
Jotkut tarkkailijat arvelevat, että tähän vuoteen osuva poliittisten vuosipäivien suma on tehnyt Kiinan johdon entistä herkemmäksi avoimelle toisinajattelulle. Siksi perustuslain uudistukseen tulee maininta "valtion turvallisuutta vaarantavista rikoksista".
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Kiinan kansantasavallan perustamisesta, 40 vuotta Tiibetin "rauhanomaisesta vapauttamisesta", 10 vuotta Tiananmenin verilöylystä ja 20 vuotta Kiinan talousuudistusten alkamisesta. (Inter Press Service)
