Washington, 03.02.99 (IPS) – Yhdysvaltain ulkoministeriö listasi tammikuun puolivälissä yhdeksän maanpaossa toimivaa irakilaisryhmää, joiden kanssa se pyrkii kukistamaan Saddam Husseinin. USA:n asevoimista Persianlahdella vastaava kenraali pitää kuitenkin Irakin oppositiota sekä tehottomana että vaarallisena liittolaisena.
Yhdysvaltain pääesikunnan ylipäällikkö kenraali Anthony Zinni esitti epäilyjä maansa Irakin-strategian viisaudesta samaan aikaan, kun presidentti Bill Clintonin hallitus pyrki vakuuttamaan arvostelijat kongressissa ja YK:ssa politiikkansa johdonmukaisuudesta.
"Haluan olla rehellinen. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä oppositioryhmää, joka pystyisi kukistamaan Saddamin", Zinni kertoi senaatin puolustuskomitealle.
Yhdysvallat hyväksyi lokakuussa lain Irakin vapauttamisesta (Iraq Liberation Act, ILA). Sen nojalla maan oppositioryhmiä tuetaan liki sadalla miljoonalla dollarilla (500 miljoonaa markkaa). Tuen piiriin kuuluvat muun muassa kaksi kilpailevaa kurdijärjestöä ja monia ryhmiä yhteen kokoava Irakin kansalliskongressi.
Kun Zinniltä kysyttiin toimien tehokkuudesta, hän kuvasi tehtävää hyvin vaikeaksi ja myös vaaralliseksi, ellei sitä hoideta kunnolla.
"Olen nähnyt hallituksen vaihdoksia, jotka eivät sujuneet aivan meidän toivomustemme mukaan. Kaikkein vähiten kaipaamme hajonnutta ja sirpaloitunutta Irakia, koska sen syntymisen seuraukset alueella olisivat minun nähdäkseni paljon arvaamattomammat kuin kurissa pidetyn Saddamin."
Zinnin lausunnoista syntyy sellainen kuva, että Clintonin hallituksen vakuutukset yhteistyön vahvistamisesta Irakin opposition kanssa saattavat olla enemmän PR:ää kuin todellisuutta.
"Zinni ei puhuisi näin, ellei (puolustuministeriö) Pentagon tukisi häntä, ja jos hän puhuu Pentagonin puolesta, silloin asiat eivät etene mihinkään. Clinton ei tee mitään, mitä Pentagon pitää vaarallisena", arvioi eräs kongressiavustaja, jonka esimies kannattaa ILA:ta.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on vastuussa ILA:han liittyvien toimien koordinoinnista. Siellä ollaan hiukan yllättyneitä Zinnin tylystä kannasta, mutta väitetään, ettei hänen näkemyksensä ole ristiriidassa virallisen politiikan kanssa.
"Voisi olla vaarallista yliarvioida joidenkin ryhmien kykyä saada lyhyellä tähtäimellä aikaan muutosta Irakissa", ulkoministeriön tiedottaja James Foley muotoilee. Hän korostaa kuitenkin USA:n sitoutuneen ILA:ssa tukemaan Irakin oppositiota.
Clintonin Irakin-politiikkaa on viime aikoina arvosteltu sekä Yhdysvaltain kongressissa että YK:ssa. Hallitus on saanut selittää strategiaansa hiki otsassa joulukuisten Irakin pommitusten jälkeen.
Operaatio aavikkoketuksi kutsutut pommitukset alkoivat sen jälkeen, kun YK:n asevalvontakomissio (Unscom) valitti Irakin haluttomuudesta hävittää joukkotuhoaseitaan.
Aavikkoketun tavoitteena näytti olevan Unscomin toimintaedellytysten varmistamisen ohella heikentää Saddamin otetta vallasta. Kyse on uudesta politiikasta, jonka Clinton julkisti ensi kerran marraskuussa. Tarkoituksena ei enää ole vain sitoa Saddamin kädet vaan edetä asteittain kohti hänen syrjäyttämistään.
On kuitenkin jäänyt epäselväksi, miten se on tarkoitus tehdä. Clintonin puheissa se on yhdistetty ILA:n toteuttamiseen ja oppositiolle myönnettyyn tukeen.
Sekä ILA että aavikkokettu ovat joutuneet ankaran arvostelun kohteiksi YK:n turvallisuusneuvostossa, jonka pysyvistä jäsenistä Venäjä, Ranska ja Kiina ovat vastahangassa.
Turvatakseen tuen kovalle linjalleen Washington on joutunut neuvottelemaan Irakin talouspakotteiden lieventämisestä ja Irakin suhteista YK:hon.
YK:ssa Clintonin Irakin-politiikkaa on haukuttu liian kovaksi, kun taas ILA:n kannattajat Yhdysvaltain kongressissa moittivat sitä liian pehmeäksi tai tempoilevaksi.
"Yhtenä päivänä me pommitamme, seuraavana ehdotamme taloudellisia helpotuksia. Kysymys tietenkin kuuluu: onko tämä johdonmukaista", päivittelee puolustuskomitean puheenjohtaja John Warner.
Lisäpuhtia väittelylle ovat antaneet toistuvat välikohtaukset Irakin lentokieltoalueilla.
Hallitus vakuuttaa politiikkansa johdonmukaisuutta. Kenraali Zinnikin selitti, että kaiken taustalla on "kokonaisvaltainen strategia". Lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä se merkitsee YK:n pakotteiden jatkamista ja Yhdysvaltain sotilaallista valmiutta. Pitemmällä tähtäimellä "kehitetään ohjelma, joka maksimoi Irakin mahdollisuudet saada sellainen hallitus, jonka sen asukkaat ansaitsevat".
Hän myönsi kuitenkin, että nykyisillä oppositioryhmillä on "hyvin vähän, jos mitään mahdollisuuksia toteuttaa itse hallituksen vaihdosta".
"Saddam on vaarallinen, Saddamin on mentävä, siitä minulla ei ole epäilystäkään. Vaarana on kuitenkin se, että luodaan vielä nykyistä pahempi tilanne", Zinni sanoi. Hän jatkoi toivovansa Irakiin johtoa, joka säilyttää valtion alueellisen yhtenäisyyden ja toteuttaa edustuksellista demokratiaa.
Myös Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu (CIA) ennusti vastikään, että Saddamin jälkeinen Irak ei ole demokraattinen.
"Emme tiedä, miten syvä demokratian kaipuu on Irakissa koulutettujen luokkien ulkopuolella. Monet irakilaiset toivovat autoritaarista johtajaa, joka jälleenrakentaisi maan nopeasti", CIA:n kansallisen tiedusteluneuvoston varapuheenjohtaja Ellen Laipson arvioi. (Inter Press Service)
