Lontoo, 09.12.98 (IPS) – Lähi-idän rauhanprosessin tuoreimman asiakirjan, Wyen muistion, silmiinpistävimpiä piirteitä on uuden tekijän tulo mukaan kuvioon israelilaisten ja palestiinalaisten lisäksi. Se on Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA.
Wyen muistio velvoittaa CIA:n salaiset agentit varmistamaan, että Palestiinan vapautusjärjestö PLO toteuttaa lupauksensa terrorismin kitkemisestä.
Vakoojista Lähi-idässä ei ole ollut ennenkään pulaa. Israelilla on peräti kolme tiedusteluelintä: sisäisestä turvallisuudesta vastaava salainen palvelu Shin Beth, kansainvälistä tiedustelua hoitava Mossad sekä armeijan tiedusteluyksikkö Aman.
PLO:lla on oma sisäisen turvallisuuden järjestelmänsä. Lisäksi Lähi-idän rauhansopimuksen nojalla Gazaan ja Länsirannalle perustettu palestiinalaishallinto pyörittää omaa ennalta ehkäisevää turvallisuuspalveluaan (PSS).
Nyt joukkoon liittyy vielä CIA tehtävänään urkkia Gazassa ja Länsirannalla asuvien 2,75 miljoonan palestiinalaisen ajatuksia ja toimia. Se tuskin on omiaan vahvistamaan normaalin kansalaisyhteiskunnan kehitystä alueella.
Israelin, Palestiinan ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelut ovat toki aina olleet Lähi-idän rauhanprosessin keskiössä alkaen Oslon rauhansopimuksen allekirjoittamisesta syksyllä 1993.
Kahdeksan kuukautta myöhemmin, toukokuussa 1994, PLO:n johtaja Jasser Arafat tyrmistyi tiedosta, että hänen israelilaisten kanssa Norjassa käymänsä huippusalaiset neuvottelut olivat kaikkea muuta kuin salaiset.
Israelin tiedustelupalvelu Mossad oli onnistunut värväämään Tunisian pääkaupungissa päämajaansa pitäneen PLO:n turvallisuuspalvelun kakkosmiehen Adnan Yasinin vakoojakseen 1990, kun tämä vieraili Pariisissa vaimonsa sairaalamatkan takia.
Jo kuukausia ennen Oslon salaisten neuvottelujen alkamista Yasin piilotteli mikrofoneja Arafatin ja tämän avustajien toimistoihin. Hän välitti tietonsa radiolähettimellä Israelin lähetystöihin Pariisissa ja Roomassa, joista Mossadin asemapäälliköt toimittivat ne edelleen järjestönsä päämajaan Tel Aviviin.
Juoni paljastui vasta toukokuussa 1994, kun PLO:n kakkosmies Mahmoud Abbas keskusteli Kairossa Israelin ulkoministerin Shimon Peresin kanssa ja tajusi, että vastapuoli oli perillä hänen neuvottelustrategiastaan. Abbas järjesti tutkimuksen toimistossaan Tunisissa ja löysi mikrofonit.
Ranskan tiedustelupalvelulta vihjeen saanut Tunisian tiedustelupalvelu jäljitti Tunisista Pariisiin lähetettyjen radiosanomien lähteen. Tämä johti Adnan Yasinin pidätykseen, mutta vahinko oli tietenkin jo tapahtunut.
PLO:n päämajasta saatujen nauhoitusten perusteella Israelin edustajat tiesivät Oslon rauhanneuvotteluissa ennalta, mitä myönnytyksiä Arafat oli valmis tekemään, ja mistä hän ei suostuisi tinkimään. Monet, joiden mielestä PLO sai Oslosta huonon sopimuksen, ovat myöntäneet sen voineen johtua Yasinin vakoilusta.
Sekä Mossad että Sin Beth ovat yrittäneet jatkuvasti värvätä agentteja Arafatin henkivartijoiden joukosta. Nablusin kaupungissa Länsirannalla tuomittiin elokuussa 1997 kuolemaan Arafatin henkivartijoihin kuulunut Fawzi Sawalahan. Hänen sanottiin johtaneen neljän palestiinalaisen ryhmää, joka vakoili Israelin hyväksi.
Samassa kuussa Arafatin Gaza Cityssä sijaitsevan toimiston seinistä löytyi minikokoisia mikrofoneja ja videokameroita. Vähän aiemmin PSS:n päämajassa Gazassa räjähti viattomalta näyttänyt vakoilumikrofoni, joka uskottiin Shin Bethin tai Mossadin asettamaksi.
Mossadin salaiset yhteydet CIA:han juontuvat jo vuodelta 1951, ja molemmat alkoivat tarkkailla PLO:ta heti kun se perustettiin 1964. Kummatkin pitivät PLO:ta 29 vuoden ajan terroristijärjestönä, kunnes CIA muutti linjansa Oslon rauhansopimuksen jälkeen.
Kun Jerusalemissa oli keväällä 1996 sattunut sarja kiihkomuslimien itsemurhaiskuja, CIA:n apulaisjohtaja George Tenet tapasi Arafatin ensi kerran. Hän yllytti Arafatia toimiin pommi- iskujen tekijöitä vastaan.
CIA ryhtyi kouluttamaan Palestiinan turvallisuusjoukkoja PSS:n vastavakoilun keskuksessa Jerikossa. Pariisissa ilmestyvä al-Watan al-Arabi -lehti paljasti syyskuussa 1996, että CIA koulutti palestiinalaisia turvallisuusjoukkoja myös Yhdysvalloissa.
Aiemman kokemuksen valossa on perusteita olettaa, että CIA on yrittänyt värvätä joitakin palestiinalaisia agenteikseen ja todennäköisesti myös onnistunut siinä.
Tenetistä on sittemmin tullut CIA:n johtaja, ja hän on tavannut Arafatin vielä kolme kertaa, viimeksi tammikuussa 1998 Washingtonissa.
Mossad näyttää olevan perillä siitä, mitä CIA:n ja PSS:n välillä tapahtuu. Arafatin taas on kerrottu myöntäneen, että CIA on mukana palestiinalaishallinnossa ja varsinkin sen tiedusteluelimen toiminnassa.
Arafatin toimintavapaus tietenkin kapenee, jos Tel Aviv ja Washington tietävät etukäteen hänen liikkumarajansa tulevien neuvottelujen kiperissä avainkysymyksissä. Niitä ovat juutalaisten asutustoiminta, Palestiinan lopulliset rajat ja palestiinalaishallinnon valtaoikeudet.
Hämärän vakoilupelin todellisia häviäjiä ovat nyt, kuten ennenkin, tavalliset palestiinalaiset. (Inter Press Service)

