Soul, 14.10.98 (IPS) – Kuusivuotias Kang In-Kyu ei koskaan itke. "Hän tietää, ettei siitä ole mitään apua", Soulin lähellä sijaitsevan orpokodin johtaja Ko Jae-Kwon sanoo. Kang otettiin sisään kesäkuussa, kun hänen tammikuussa työttömäksi jäänyt isänsä ei kyennyt enää huolehtimaan hänestä. Pojan äiti oli lähtenyt tiehensä.
"Meille on yhtäkkiä tullut paljon enemmän Kangin tapaisia lapsia viime joulukuussa tapahtuneen talousromahduksen jälkeen", Ko sanoo.
Kangin kohtalo kuvastaa Etelä-Korean laman raskainta sosiaalista seurausta: Aasian yhteiskunnissa vaikeina aikoina turvaverkon tarjonneet läheiset perhesuhteet ovat repeytyneet hajalleen.
Stressi ja arkielämän ongelmat ovat erityisen vaikeita kestää suurille ikäluokille, jotka saivat kasvaa sodanjälkeisen nousukauden aikana. Vanhemmat korealaiset selviävät koettelemuksista urheammin elettyään Korean sodan 1950-52.
Talouskriisi on kuin nöyryyttävä paluu menneisyyteen 40:tä ikävuotta lähestyville ja sen ylittäneille korealaisille. Sodan aiheuttamassa puutteessa lapsuutensa viettäneetkin luulivat, että köyhyys oli lopullisesti voitettu. Etelä-Korean oli kuitenkin viime vuonna pakko taipua Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tarjoamaan liki 300 miljardin markan uudistuspakettiin. Laman lisäksi IMF:n edellyttämä "joustava henkilöstöpolitiikka" aiheuttaa irtisanomisia.
Nyt eteläkorealaiset vanhemmat hylkäävät lapsiaan, kun eivät enää kykene huolehtimaan heistä. Monet avioliitot eivät kestä paineiden alla.
Lama koettelee ankarimmin lapsia ja nuoria. "Täysin isän palkasta riippuvainen eteläkorealainen perhe jää ilman tuloja, kun perheenpää joutuu työttömäksi", Soulin kansallisen yliopiston sosiaalitieteiden professori Joe Hung-Shik sanoo.
Kang Yuong-Hi, 13, ei kestä isänsä työttömyyttä ja norkoilee sen vuoksi iltakaudet Soulin kaduilla. "Minua pelottaa mennä kotiin. On niin tuskallista nähdä isän olevan kotona", Kang selittää.
Kun Kangin 38-vuotiaan isän työllistänyt tekstiilitehdas suljettiin, tytön äidin oli ryhdyttävä ansaitsemaan tarjoilijana. Työtön perheenpää istuskelee yksin kotona kallistellen usein synkkänä pulloa.
Avioerojen määrä on kuluneena vuonna kasvanut huimasti. Soulin piirikunnan siviilioikeudelle jätettiin tammikuussa 524, mutta elokuussa jo 850 avioerohakemusta. Yli puolessa syynä olivat taloudelliset vaikeudet.
Avioliittovaikeuksissa auttavan puhelinpalvelun johtaja Lee Ok kertoo: "Ennen kriisiä useimmat soittajat valittivat aviomiehestä, joka oli löytynyt sängystä toisen naisen kanssa. Mutta nyt useimmat soittajat ovat nuoria vaimoja, jotka eivät siedä nähdä aviomiestään kotona."
"Avioero ei ole suurille ikäluokille enää vihoviimeinen ratkaisu. Heidän vanhempansa panivat lapset kaiken muun edelle, mutta he suhtautuvat eroon kevyemmin", Soulin avioliittoneuvonnan johtava sosiaalityöntekijä Kim Hyo-Nam sanoo.
Liittojen purkautuessa "avioero-orpojen" määrä kasvaa, kun kumpikaan vanhemmista ei halua lapsen huoltajuutta. Soulin 24 orpokodin 3 000 lapsesta joka toinen tulee avioeroperheestä.
Sosiaalialan ja perheneuvonnan asiantuntijat ovat hyvin huolestuneita perheiden tarjoaman turvaverkon murenemisesta, koska Etelä-Koreassa ei ole julkista sosiaaliturvaa.
Kovalla työllä kitketty nälkä on laman myötä hiipinyt takaisin Etelä-Koreaan.
Opetusministeriön hiljattain julkaisemien tilastojen mukaan 8,1 miljoonasta koululaisesta 120 000 jättää lounaan väliin, koska heillä ei ole varaa siihen. Uutinen aiheutti järkytystä, tuskaa ja häpeää monille eteläkorealaisille, jotka ovat ylpeitä maansa vuosikymmeniä jatkuneesta teollistumisesta ja noususta "taloustiikeriksi".
Hallitus on varannut tälle vuodelle 82 miljoonaa markkaa 120 000 nälkäisen koululaisen ruokkimiseksi.
Myös monet muut tahot etsivät keinoja auttaa. Nuorten ammattikoulun johtaja Choi Ju-Chan vetää Soulissa Ruokapankkia, joka kerää nälkäisten lasten ruokkimiseksi ylijäämäruokaa yrityksiltä, leipämyymälöiltä ja häävastaanotoilta.
Terveys- ja sosiaaliministeriön mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 2 630 myymälää lahjoitti liki kolmen miljardin markan arvosta ruokaa nälkäisten lasten ruokkimiseksi. Ministeriö harkitsee verohelpotuksia näille lahjoittajille.
Opetusalan budjetti laskee kuin lehmän häntä: viime vuoden 64 miljardista pudotaan ensi vuonna 56 miljardiin markkaan.
Tutkimukset osoittavat että kymmenen prosenttia työttömien perheistä harkitsee luopumista lasten kouluttamisesta peruskoulun jälkeen. Hallitus suunnittelee köyhille lapsille koulutusavustusta, joka olisi noin 150 markkaa kuukaudessa. (Inter Press Service)
