Bryssel, 07.10.98 (IPS) – Kauppapolitiikasta arvellaan syntyvän suurimmat näkemyserot juuri alkaneissa neuvotteluissa ns. Lomen sopimuksen jatkosta. Sopimus on taannut mukana oleville kehitysmaille kauppapoliittisen suosituimmuusaseman, johon maailman kauppajärjestö WTO vaatii muutosta.
Länsi-Afrikassa sijaitsevan Togon pääkaupungissa Lomessa 1975 syntyneen sopimuksen piirissä on 71 lähinnä Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltioiden entistä siirtomaata Afrikassa, Karibian ja Tyynenmeren alueella. Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat ovat sen ulkopuolella.
Sopimus sisältää sekä kehitysyhteistyötä että kauppasuhteita ja politiikkaa, ja on sellaisena ainutlaatuinen maailmassa. Lome- mailla on ollut kauppapoliittinen suosituimmuusasema, esimerkiksi tullivapaus teollisuustuotteiden tuonnille EU:hun.
EU:n virkamiehet ehdottavat helmikuussa 2000 umpeutuvaan sopimuksen huomattavia muutoksia, jotta se vastaisi maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä. WTO:n mukaan kaikille kehitysmaille tulisi myöntää samanlaiset etuisuudet. Lome-maiden nykyinen erityisasema on voimassa WTO:n erikoisluvalla.
EU lähtee neuvotteluihin ilmoittaen "ottavansa huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot", mutta monien Euroopan maiden ministereiden tiedetään kannattavan vapaakauppa-alueiden muodostamista. EU:n kaavailuissa ne Lome-maat, jotka ovat saavuttaneet tietyn kehitystason, sopisivat alueellisina ryppäinä kaupan ehdoista EU:n kanssa. Maat säilyttäisivät nykyiset suosituimmuusetunsa, mutta niiden olisi vastavuoroisesti avattava omat markkinansa EU:n viennille. Tämä tapahtuisi 2004 alkavan, 10- 15 vuotta kestävän siirtymävaiheen jälkeen.
EU:n ehdotuksen mukaan markkinoita suojelevia erityissopimuksia solmittaisiin vain vähiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden kanssa, koska niiden talous on haavoittuva.
Lome-maiden joukossa 39 maata lasketaan mukaan vähiten kehittyneiden ryhmään, jonka teollisuustuotteiden tuonti on tullivapaata. Kaupankäynnille 20 pienen saarivaltion kanssa laadittaisiin myös erityissäännöt.
Euroopan komission kehitysasioiden johtaja Philip Lowe sanoi suunnitelmissa olevan avata EU-maiden markkinat tuonnille niistä vähiten kehittyneistä maista, jotka eivät ole liittyneet alueellisiin vapaakauppasopimuksiin 2004 mennessä.
Lomen sopimuksen piirissä olevat maat myöntävät yleisesti, että kaikkien on välttämätöntä yhdentyä maailmantalouteen ja säilyttää kilpailukyky. Ne haluaisivat kuitenkin "realistisempaa aikataulua" suosituimmuusaseman purkamiselle.
"Lome-maat toivoisivat uuden sopimuksen takaavan edellytykset niiden kehitykselle ja nykyistä suuremman tasaveroisuuden erilaista vaurausastetta ja kokoa olevien maiden välillä", sanoi Karibian alueen Eurooppa-neuvoston toiminnanjohtaja David Jessop. Hän valitti EU:n kuitenkin lähtevän neuvottelupöytään tavoitteenaan asettaa uusia poliittisia ja taloudellisia ehtoja ja saada Lome-maat lähentymään WTO:n sääntöjen vaatimuksia.
Lomen sopimukseen hiljattain liittynyt Etelä-Afrikka ei kuulu sen kauppajärjestelyihin. EU:n piti neuvotella sen kanssa kauppasopimus, josta piti tulla malli muillekin Lome-maille, mutta neuvottelut kariutuivat syyskuussa tavalla, joka ei lupaa hyvää koko sopimuskierrokselle.
"Nykyisen vihamielisen ilmapiirin vallitessa on epärealistista uskoa, että Lome-maat pystyisivät neuvottelemaan EU:n kanssa vapaakauppasopimuksia viidessä vuodessa", sanoi Euroopan parlamentin jäsen Glenys Kinnock.
Köyhyyden poistamisen puolesta työskenteleviä kansalaisjärjestöjä huolestuttaa vapaakaupan nouseminen keskeiseksi tavoitteeksi. Niiden mukaan alueelliset vapaakauppasopimukset olisivat edullisia EU:n maailmanlaajuiselle viennille, mutta eivät Lome-maille, joiden joukossa on maailman köyhimpiä valtioita.
Kehitysyhteistyötä tekevien eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän Eurostepin johtaja Simon Stocker sanoi Euroopan parlamentille antamassaan lausunnossa, että Euroopan ja Lome-maiden kansalaisyhteiskunnat ovat huolissaan EU:n todellisista aikeista kaupan ja investointien suhteen.
Stocker muistutti, että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteet Afrikan talouskehityksestä ovat synkät. IMF arvioi Afrikan viennin laskevan tänä vuonna 2,7 prosenttia. Suorat investoinnit ulkomailta tulevat putoamaan 10,3 miljardista dollarista 9,7 miljardiin dollariin.
Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt sanovat EU:n ehdottaman aikataulun voivan aiheuttaa "vakavaa vahinkoa" Lome-maiden talouksille. Vapaakauppa-alueita koskevien sopimusten myötä ne menettäisivät suosituimmuusaseman EU:n markkinoilla ja niiden olisi pakko avata markkinansa EU:n tuotteille.
Hollannissa toimiva riippumaton tutkimuslaitos European Centre of Development Policy Management sanoi hiljattain, että "EU voi tukea Lome-maiden keskinäistä lähentymistä, mutta ulkopuoliset eivät saa ohjailla sitä".
Euroopan komission ehdotuksen mukaan vapaakauppasopimusten solmiminen aloitettaisiin niiden alueiden kanssa, joilla jo on alueellisia kauppajärjestelyitä kuten Karibian maissa ja eteläisessä Afrikassa. Enemmän työtä vaatisivat neuvottelut Länsi- ja Itä-Afrikassa, missä yhdentyminen on ollut hitaampaa.
Vapaakauppasopimuksille haettaisiin WTO:n hyväksyntä, jonka se myöntäisi vain, jos sopimukset olisivat väliaikaisia ja mikäli niihin liittyneiden maiden markkinat olisivat kymmenen vuoden siirtymäkauden jälkeen kaikille vapaat.
Suomen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi STT:lle Brysselissä, että Suomen tarkoituksena on auttaa erityisesti kaikkein köyhimpiä kehitysmaita. Haavisto tähdensi, että ne voivat harvoin hyödyntää mahdollisuutta viedä tavaroita vapaasti EU-maihin. (Inter Press Service)
