Namichiga, Tansania, 23.09.98 (IPS) – Namichigan kyläneuvoston puheenjohtajalla Jamaldin Mussalla on runsaasti selitettävää kyläläisilleen.
Miksi ainoastaan Mussa ja kaksi muuta kylän miestä ovat voineet liittyä säästö- ja luotto-osuuskunta Saccon jäseniksi, vaikka hanke olisi kiinnostanut monia muitakin kylässä asuvia cashew-pähkinän viljelijöitä?
Tilanne synnyttää vilkkaan ja ajoin kiivaankin keskustelun Namichigan kyläkokouksessa Ruangwan alueella Etelä-Tansaniassa. Paikalla ovat myös Saccon virkailija V.Y. Mbuta ja suomalaisen kehitysyhteistyöohjelman palveluksessa oleva Vivian Bahemererwa. He ovat saapuneet seuraamaan kokousta viiden tunnin automatkan päästä Mtwaran kaupungista.
Puheenjohtaja Mussa jatkaa värikästä selitystään ja joutuu vähin erin tunnustamaan, että hän ja kaksi muuta Saccon jäsentä ovat olleet jo osuuskunnan järjestämällä kurssillakin Kilimanjarossa. Senkin he salasivat visusti naapureiltaan.
Kokouspaikalle valtavan mangopuun alle kerääntyy koko ajan lisää ihmisiä. Ikämiehet ovat vallanneet istuimet puheenjohtajan pöydän takana ja edessä, kun taas naiset ja lapset kyyhöttävät ujoina sivummalla. Naisilla ei tunnu olevan mitään sanomista tämän muslimivoittoisen kylän asioissa.
Kun puheenjohtajan tapaus on ruodittu loppuun, kyläläiset keskittyvät kuuntelemaan Mbutan esitelmää Saccosta.
Aloite Sacco-osuuskuntien perustamisesta tuli muutama vuosi sitten Tansanian cashew-pähkinän viljelyä edistävältä järjestöltä. Pähkinänviljelijät näet tarvitsivat pankkipalveluja voidakseen tallettaa säästönsä myytyään satonsa marras-tammikuussa.
Puussa kasvavat cashew-pähkinät ovat Etelä-Tansanian tärkein vientikasvi. Pähkinän tuotanto on kymmenkertaistunut 1970-luvun vuosista, kun puita pitkään vaivannut sienitauti on saatu joten kuten aisoihin.
Suomalaisen Rips-kehitysyhteistyöohjelman (Rural Integrated Project Support eli monialainen maaseudun kehittämisohjelma) väki kertoo, että Lindin ja Mtwaran läänit heräävät joka vuosi hiljaiselostaan vilkkaaseen toimintaan cashew-pähkinän sadonkorjuun aikaan. Pähkinöitä pääostajamaahan eli Intiaan vievät laivat täyttävät Mtwaran sataman ja kuorma-autokolonnat kuskaavat pähkinälasteja kylistä satamaan.
"Elämä muuttuu yhtäkkiä mielenkiintoiseksi, sillä jopa työttömyydestä kärsivillä nuorilla on mahdollisuus poimia pähkinöitä hylätyistä tai villeistä puista ja ansaita rahaa", kertoo maatalousasioihin erikoistunut Ripsin neuvoja Vivian Bashemererwa.
Hänen mukaansa perinteiset sosiaaliset turvaverkot rapistuvat Tansaniassakin, joten tarve säästää rahaa on ilmeinen. Toisaalta viljelijät ovat monesti lainan tarpeessa kylvökauden alkaessa.
"Normaali pankkitoiminta on maaseudulla olematonta. Rahan säästäminen ilman pankkeja ja kassaholveja taas tuntuu turvattomalta, joten oman säästö- ja luottojärjestelmän kehittäminen on todella tarpeen", Bashemererwa selittää.
Osuuskuntaneuvoja Mbuta kertoo Namichigan kyläläisille, että Sacco tarjoaa säästöille aina viiteen prosenttiin nousevaa korkoa. Lainojen korot taas saattavat kohota 20 prosenttiin, mikä ei ole tavatonta Tansaniassa, jossa pankkilainan korko voi olla 30 prosenttia.
Saccoon liittyminen maksaa 10 000 shillinkiä (noin 80 markkaa). Mussa ja muut Ruangwan seudun Saccon jäsenet myöntävät, että heidän osuuskunnassaan on vasta 50 jäsentä. Siksi pääoma on pieni ja myönnettävät lainat vaatimattomia.
Mussan omat kokemukset Saccosta ovat kuitenkin myönteisiä. Hän sai viime vuonna lainan tarvitessaan kipeästi lisärahoitusta tilansa tuottavuuden nostamiseen. "Olen jo maksanut velkani takaisin", hän sanoo ylpeänä.
Bashemererwa tyytyy seuraamaan Namichigan kokousta sivusta, mutta kertoo lyhyesti, mikä suomalainen Rips on ja miten se liittyy Saccoihin. Hänen esiintymisensä matala profiili vastaa Ripsin edustamaa Suomen kehitysyhteistyön verrattain uutta toimintatapaa, jossa erilaisten hankkeiden toteuttamisen sijasta pyritään luomaan edellytyksiä omaehtoiselle kehitykselle.
Ripsiä rahoittaa Suomen ulkoministeriö ja sen toteutuksesta vastaa yksityinen Finnagro. Ripsissä on menossa vuonna 1994 alkanut kakkosvaihe, ja se on toiminut katalysaattorina yli 80 erilaisessa hankkeessa Mtwaran ja Lindin lääneissä.
Rips on äskettäin ryhtynyt yhteistyöhön Saccojen kanssa, sillä niiden katsotaan palvelevan hyvin maaseudun rahoitustarpeita.
Bashemererwan mukaan tärkeintä Saccoissa on se, että ne kytkevät säästämisen ja luotonannon yhteen. Monet muut pienluottojärjestelyt lähtevät ajatuksesta, että ihmiset tarvitsevat alkupääomaa elinkeinojensa kehittämiseen, mutta ne eivät edellytä omaa säästämistä.
Rips on tutkinut toimialueellaan yli 20 Saccoa ja valinnut niistä neljä tukensa kohteeksi. Saccoja vahvistetaan muun muassa järjestämällä koulutusta niiden kassanhoitajille ja muille toimihenkilöille. Ripsin tavoitteena on tehdä neljästä "kummi- Saccostaan" malliesimerkkejä muille.
Bashemererwan vastuulla on useita maaseudun naisten aseman kohentamiseen tähtääviä Rips-hankkeita. Naisia tuetaan omien elinkeinojen ja tulonlähteiden, kuten vihannesten viljelyn tai vuohitarhauksen, kehittämisessä.
Niinpä naisten näkymätön rooli Ruangwan Saccossa harmittaa Bashemererwaa. Yksinään Namichigan kylän nainen ei kuulu Saccoon ja kysyttäessä naiset kertovat, että he eivät ole kuulleet koko asiasta. Bashemererwa myöntää, että Saccoilla on muuallakin taipumusta suosia miesten toimintaa.
Saccot uudistavat parhaillaan sääntöjään ja Ripsin tavoitteena on kirjata sukupuolten tasa-arvo niiden toimintaperiaatteisiin.
Namichigan kyläkokous päättyy lopulta sovinnollisissa tunnelmissa. Puheenjohtaja ja kaksi muuta Saccon jäsentä lupaavat parantaa tapansa ja toivottavat kaikki kyläläiset – niin miehet kuin naisetkin – tervetulleiksi osuuskuntaan. Innostus on suurta ja joku ennustaa, että Ruangwan Saccossa on tuota pikaa yli sata jäsentä. (Inter Press Service) kuvatekstit: 3) Puheenjohtaja Jamaldin Mussa (pöydän takana istumassa) selittää kyläläisilleen, miksi hän liittyi säästö- ja luotto-osuuskuntaan. Vivian Bashemererwa (valkoinen huivi päässä vasemmalla) toi Namichigan kyläkokoukselle Suomen kehitysyhteistyöterveiset. 4) Naiset pysyttelivät lapsineen syrjässä, kun Namichigan kylän miehet keskustelivat raha-asioista.
