Pristina, 23.06.98 (IPS) – Serbian Kosovon maakunnan itsenäisyystaistelu on ehkä saavuttanut pisteen, josta ei ole paluuta. On mahdotonta uskoa, että Jugoslavian liittovaltion presidentti Slobodan Milosevic suostuisi kansainvälisen yhteysryhmän vaatimukseen ja vetäisi joukkonsa Kosovosta.
Sen sijaan Milosevic saattaa kyllä lopettaa joksikin aikaa sotilaalliset operaatiot albaanienemmistöisessä Kosovossa rauhoitellakseen länsimaiden tunteita. Yksipuolinen vetäytyminen merkitsisi kuitenkin symbolista ja kenties todellistakin tappiota itsenäisyyttä tavoittelevassa maakunnassa.
Milosevic ilmoittikin Venäjän presidentille Boris Jeltsinille kesäkuun puolivälissä, että joukkojen poistaminen miltään Jugoslavian alueelta ei tule kysymykseen.
Samaan aikaan Kosovon vapautusarmeija (KLA) on kasvanut nopeasti. Yhteenoton laajentuessa albaanit ovat menettäneet kaiken uskonsa poliittisiin ratkaisuihin. Kosovon albaanien maanpakolaishallituksen pääministeri Bujar Bukoshi julisti 10. kesäkuuta, että kaikki tiet rauhaan on tukittu ja että "vähintään kolmannes Kosovon albaaneista valmistautuu aseelliseen vastarintaan."
Milosevic pitää kiinni siitä, että Kosovo on Serbian sisäinen asia, joka ei kuulu länsimaille. Hän järjesti huhtikuussa asiasta kansanäänestyksen ja sai lännen vastaista hysteriaa lietsomalla kansansa tuen.
Toukokuussa Milosevic suostui Yhdysvaltain painostuksesta neuvotteluihin Kosovon albaanien maltillisen johtajan Ibrahim Rugovan kanssa, mutta hän käytti niitä vain savuverhona muille toimille. Samaan aikaan Serbia hyökkäsi KLA:ta vastaan Kosovon kaakkoisosissa ja kävi vaarallisemmiksi kokemiensa vastustajien kimppuun Belgradissa ja Montenegrossa.
Serbian sisäministeriöllä on Kosovossa 30 000 miehen vahvuiset joukot ja Jugoslavian armeijalla 10 000 miestä. Virallisesti sotilaiden tehtävänä on valvoa 200 kilometrin mittaista Albanian rajaa ja sen yli kulkevia KLA:n huoltolinjoja. Maaston vuoristoisuus tekee tehtävästä kuitenkin mahdottoman.
Kymmenet tuhannet albaanit on pakotettu lähtemään alueelta. Monet kylät ja rajan pinnassa sijaitseva Decanin kaupunki ovat kärsineet suuria vahinkoja Milosevicin joukkojen tykkitulessa. Aiemmin 20 000 asukkaan Decanissa on enää 150 albaania jäljellä. He ovat motissa sala-ampujien armoilla.
Albaanit ja kansainvälisen yhteisön enemmistö kutsuvat Milosevicin toimia etniseksi puhdistukseksi. "Meidän ei tarvitse odottaa uutta Bosniaa, sillä Kosovossa käydään jo sotaa", muistuttaa Kosovon parlamentaarisen puolueen johtaja Adem Demaqi.
Milosevicin ja Rugovan tapaamisten piti jatkua viikoittain, mutta Rugovan johtamat albaanit vetäytyivät niistä kesäkuun alussa. Emme voi neuvotella, kun albaaniväestö on jatkuvan terrorin kohteena, he sanoivat.
Lähellä Rugovan puoluetta, Kosovon demokraattista liitoa, oleva Kosovon tiedotuskeskus arvioi, että yli 100 000 ihmistä oli kesäkuun puoliväliin mennessä joutunut pakosalle. Decanista on järjestön mukaan löydetty joukkohauta, jossa oli noin 300 albaanin ruumiit.
Rugova johti vuosikymmenen ajan kansainvälisestikin tunnettua Kosovon väkivallatonta itsenäisyysliikettä, mutta suostumalla neuvotteluihin Milosevicin kanssa hän on menettänyt kannatustaan. Arvostelijoiden mukaan Rugovan passiivisuus on tehnyt tilaa sotaisammille albaanijohtajille ja KLA:lle.
Nimettömänä esiintyvä KLA:n komentaja katsoo, että Serbian kanssa on lupa neuvotella vain Kosovon itsenäisyydestä. "Jos Rugova tekee kompromisseja, puhumme hänelle aseiden kieltä. Kompromissit eivät tulee kuuloonkaan", hän uhoaa.
Arviot KLA:n miesvahvuudesta liikkuvat akselilla 5 000 – 30 000. Oikea luku lienee noin 12 000. Sissit toimivat pienissä ryhmissä ja kevyellä aseistuksella. Serbian poliisi sanoo löytäneensä sissien nykyaikaisen kenttäsairaalan Ljubenicin kylästä Decanin läheltä.
Serbipoliisin mukaan KLA:ssa on mukana lukuisia palkkasotilaita ja jonkin verran muualta tulleita ääri- islamilaisia taistelijoita.
Rugova on väittänyt KLA:ta serbien keksinnöksi, jonka tarkoitus on pilata Kosovon itsenäisyysliike. Nyt hän saattaa jo katua sitä, että ei tunnustanut KLA:n aitoutta.
"Liki kolme kuukautta sitten varoitin Rugovaa, että hänen pitäisi yrittää saada valvontaansa silloin toimineet pienet aseelliset ryhmät, vaikka hän ei ryhtyisikään komentamaan niitä. Silloin hän kieltäytyi, ja nyt on liian myöhäistä", Rugovan neuvotteluryhmään kuuluva Mahmut Bakalli kertoo.
Kosovossa jäljellä olevat serbit ovat sodan näkymättömiä uhreja. Heistä ei piittaa Serbian hallitus, eivätkä kansainväliset tiedotusvälineetkään. KLA on tappanut ja siepannut monia serbejä, osa on jäänyt taisteluiden jalkoihin.
"Serbit on karkotettu yli 40 kylästä, ja monet ovat nyt pakolaisleirillä lähellä Visoki Decanin luostaria", kertoo Momcilo Trajkovic serbien maltillisesta vastarintaliikkeestä.
"Jos tämä jatkuu, kaikki serbit muuttavat pois Kosovosta, ja Belgradin neuvottelijat jäävät tänne albaanien kanssa", jatkaa Trajkovic. Kosovon serbit on jätetty kokonaan ulos maakunnan tulevaisuutta koskevista neuvotteluista.
Serbian puolella Kosovon sota ei saa väestön jakamatonta kannatusta. Vanhemmat eivät halua lähettää lapsiaan sotimaan Kosovoon. Montenegrossa on järjestetty mielenosoituksia sotaa vastaan. Riippumattomien tiedotusvälineiden mukaan yli 150 poliisia on mieluummin eronnut palveluksesta kuin lähtenyt komennukselle Kosovoon.
Alueelle joutuneet poliisit ja sotilaat eivät tunnu tietävän minkä vuoksi he sotivat, ja moni valittaa, että toiminta on huonosti johdettua. Kipeät muistot Serbian tappioista Kroatiassa ja Bosniassa aiheuttavat sotilaissa apatiaa ja kapinallisuutta, jotka sekoittuvat kohtalonuskoon.
Tässä ilmapiirissä serbien hellimä ajatus Kosovosta kansakuntansa kehtona antaa vähitellen tilaa vakaumukselle, että Kosovo on jo menetetty. Serbit eivät voi muuta kuin odottaa, että joku myöntäisi sen julkisesti.
Kompromissi, jossa Kosovo julistettaisiin Jugoslavian liittovaltion kolmanneksi osatasavallaksi Serbian ja Montenegron rinnalle, tuntuu väliaikaiselta ratkaisulta. Se sopisi kansainväliselle yhteisölle, joka pelkää, että valtioiden rajojen siirtely tulenaralla alueella voisi muodostua vaaralliseksi ennakkotapaukseksi.
Milosevic kuitenkin vastustaa julkisuudessa uuden osatasavallan perustamista Kosovoon. Riippumattomat tarkkailijat puolestaan varoittavat, että se heikentäisi Jugoslavian vakautta entisestään. Montenegro vastustaa uutta osavaltiota, koska se heikentäisi sen omaa asemaa liitossa.
"Kosovo on alikehittynyt ja tarvitsisi liittovaltion rahoitusta. Alueen albaanipuolueet taas varmasti jarruttaisivat liittovaltion elimien toimintaa", Belgradissa toimivan etnisten suhteiden foorumin johtaja Susan Janjic arvioi.
Poliittiset ratkaisut Kosovon ongelmaan näyttävät siis olevan poissa laskuista, joten väkivalta jatkuu. (Inter Press Service) * Dragan Stavljanin toimii Radio Free Europen ja Radio Libertyn kirjeenvaihtajana Belgradissa.
