Nairobi/Khartum, 17.06.98 (IPS) – Etiopian ja Eritrean välille puhjennut rajasota on nostattanut kansalliskiihkoa paitsi maiden sisällä, myös niiden ulkomailla asuvien kansalaisten keskuudessa.
Esimerkiksi Kenian pääkaupungissa Nairobissa elävät etiopialaiset ovat unohtaneet erimielisyytensä maansa johtajien kanssa ja ryhtyneet lähettämään apua kotimaahansa. Samoin ovat tehneet Sudanissa asuvat eritrealaiset.
Toukokuun alkupuoliskolla roihahtanut sota näytti välillä laantuneen, mutta kiihtyi taas kesäkuussa eritrealaisten valtaaman Zalambessan rajakaupungin liepeillä ja laajeni myös Punaisenmeren tuntumaan.
Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU kirjasi kesäkuisessa huippukokouksessaan Etiopian ja Eritrean sodan niiden konfliktien listalle, jotka kaipaavat järjestön rauhanvälittäjiä. Samaan aikaan ulkomailla asuvat etiopialaiset ja eritrealaiset valmistautuivat tukemaan sotaponnistuksia kotimaassaan.
Nairobissa asuvat etiopialaiset alkoivat lähettää tukea maansa pääministerille Meles Zenawille nähtyään Kenian televisiossa ja lehdissä järkyttäviä kuvia Eritrean pommittamien ihmisten ruumiiden äärellä surevista omaisista. Nuo sodan alkuvaiheen pommitukset kohdistuivat Mekelen kaupunkiin Pohjois- Etiopiassa,ja kuolonuhrien määräksi raportoitiin noin 50 ihmistä.
"Sellaista näkyä emme enää halua, meidän on autettava Melesiä lyömään Eritrean hyökkäys", sanoo etiopialainen toimittaja Sintayehu Birro.
Birro on entinen viikkolehden kustantaja ja päätoimittaja, joka lähti Etiopiasta kesäkuussa 1997 päästyään pakenemaan vankilasta. Birro oli toista kertaa vangittuna ilman oikeudenkäyntiä, koska hän oli julkaissut juttuja maansa ihmisoikeusloukkauksista.
"Olen valmis palaamaan kotiin ja puolustamaan maatani. Monet muutkin ulkomailla olevat etiopialaiset sanovat haluavansa palata kotiin, jos hallitus tarvitsee heidän palveluksiaan", Birro vakuuttaa.
Tuhansittain etiopialaisia muutti Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Eurooppaan ja Australiaan maansa 30-vuotisen sisällissodan aikana. Sota päättyi 1991. Sen jälkeen Etiopiasta pakeni puolestaan niitä, jotka olivat tukeneet maata siihen asti hallinnutta Mengistu Haile Mariamin sosialistihallitusta.
"Saamme päivittäin soittoja ulkomailla olevilta maanmiehiltämme, jotka haluavat ilmaista Eritrean hyökkäyksen aiheuttaman suuttumuksensa", entinen Mengistun armeijan upseeri Fekadu Ibrahim sanoo.
Sudanin pääkaupungissa Khartumissa Eritrean pakolaiset ovat puolestaan ryhtyneet keräämään rahaa tukeakseen presidentti Issaias Afewerkin hallitusta "Etiopian hyökkäystä" vastaan, kertoo eritrealaisnainen Maria Haile.
Hailen mukaan yhteenotto Etiopian kanssa on haudannut Eritrean poliittisten ryhmien keskinäiset erimielisyydet. Hän väittää, että kyse ei ole rajariidasta vaan Etiopian "uudesta yrityksestä vallata maamme".
Osa nykyisestä Eritreasta kuului Etiopian keisarikuntaan, kunnes Italia valloitti alueen siirtomaakseen 1889.
Italian valtaa seurasi brittiläinen sotilashallinto 1941-52 ja myöhemmin Eritrean ja Etiopian liittovaltio. Etiopian keisari Haile Selassie kavensi asteittain Eritrean itsehallintoa, mikä laukaisi sissisodan 1961. Vuotta myöhemmin Eritreasta tehtiin Etiopian maakunta.
Sota päättyi 1991 Eritrean vapauttamiseen, ja itsenäiseksi maa julistautui 1993. Maat vaikuttivat sen jälkeen olevan hyvissä väleissä, kunnes yhteenotot alkoivat toukokuussa. Kumpikin puoli syytti toista alueidensa valtaamisesta.
Kiistelyn kohteena on Yigran kolmio, joka kattaa 400 neliökilometrin alueen rajaseudulla.
Eritrean nykyinen hallitseva puolue EPLF ja Etiopian EPRDF ovat syntyneet sissiliikkeistä, jotka taistelivat Etiopian sisällissodan aikana samalla puolella Mengistun sosialistihallitusta vastaan.
Nyt Sudanissa elävä Haile kertoo olevansa entinen EPLF:n sotilas. Hänen mukaansa Sudanissa asuvat eritrealaiset keräsivät 22-27 miljoonaa markkaa tukea silloin, kun Eritrea taisteli vapautuakseen Etiopiasta. Sama voidaan tehdä uudelleen, hän vakuuttaa.
"Yli 10 000 eritrealaista työskentelee autonkuljettajina Sudanissa. Jos jokainen heistä antaa sata markkaa, sillä voidaan hankkia ruokaa 20 päiväksi taistelijoillemme Eritreassa", Haile laskee.
Hailen mukaan ongelma ei olekaan itse raha vaan sen kerääminen Eritrean pakolaisilta Sudanissa, jonka viranomaiset eivät katso hanketta hyvällä. Sudanin johdolla on poliittisia erimielisyyksiä Eritrean kanssa.
Muutkin Khartumissa oleskelevat eritrealaiset vakuuttavat valmiuttaan vuodattaa vertaan ja luovuttaa omaisuuttaan kotimaansa hyväksi. Esimerkiksi eräs katolisen koulun opettaja kertoo antaneensa koko toukokuun palkkansa lähetettäväksi Eritreaan. (Inter Press Service)
