Hanoi, 29.04.98 (IPS) – Vietnam on toistaiseksi säästynyt Aasian talousmyrskyltä, koska se ei ole naapuriensa lailla vielä liittynyt kiinteästi maailmantalouteen. Mutta kriisin mainingit heiluttelevat nuorta markkinataloutta ja hidastavat sen kulkua globalisaation satamaan. Monien mielestä nyt olisikin oiva tilaisuus kääntää laiva kohti aivan toista määräsatamaa.
"Yleinen käsitys on, että kriisin vaikutukset ovat olleet lievät Vietnamissa, koska sen raha ei ole vielä vaihtokelpoinen, sen pääomamarkkinat eivät ole kiinteästi sidoksissa Kaukoidän ja maailmanmarkkinoihin eikä omaa pörssiä ole perustettu", varaulkoministeri Nguyen Tam Chien sanoi maaliskuussa pidetyssä seminaarissa.
"Meillä on tyyntä, koska rahamarkkinamme ja taloutemme eivät ole yhtä kehittyneitä kuin naapurien", Bui Tat Thang taloustutkimuksen laitokselta sanoi samassa seminaarissa, missä arvioitiin talouskriisin vaikutuksia Vietnamiin.
Vietnamin johtavat taloustutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että talouden kehittymättömyys on onni onnettomuudessa, mutta he ovat hyvin tietoisia siitä, ettei maa ole täysin turvassa myrskyltä.
Kriisi vaikeuttaa varmasti Vietnamin kymmenen vuotta sitten aloittamaa uudistusohjelmaa, doi moita, jonka on määrä muuttaa maa nopeasti kasvavaksi markkinataloudeksi. Maan investoinnit ja kauppa ovat kiinteässä yhteydessä kriisiin joutuneisiin talouksiin. Suurin osa sen viennistä menee Kaakkois-Aasian maihin, joiden ostovoima ja oma vienti ovat romahtaneet.
Lähes 70 prosenttia sijoituksista ja käynnissä olevista hankkeista Vietnamissa oli vuoden 1997 lopussa peräisin Itä- ja Kaakkois-Aasian maista. Suurimmat sijoittajat ovat viime vuosina tulleet Malesiasta, Singaporesta ja Japanista. Talouskriisin seurauksena investoinnit näistä maista Vietnamiin ovat vähentyneet.
Tuonti naapurimaista putosi 1996 edellisvuosiin verrattuna lähes kolmanneksella ja vienti aleni 33 prosenttia. Tilanne oli viime vuonna melkein yhtä huono. Kokonaisvienti Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön Aseanin jäsenmaihin laski 57 prosenttia 1997.
Vietnamin olisi otettava opiksi naapuriensa vaikeuksista, sillä sen talouden kehittämislinja on ollut samansuuntainen kuin niiden. World Economic Institute -laitoksen tutkija tohtori Nguyen Xuan Thang sanoo Vietnamin olosuhteiden jo muistuttavan naapureiden tilannetta ennen kriisin puhkeamista: pankkijärjestelmä on heikko, liikepankit ovat pahasti velkaantuneita ja pankit ovat tukeneet investointeja tuottamattomaan toimintaan kuten kiinteistöihin.
Kamal Malhotra Bangkokissa päämajaansa pitävästä kansalaisjärjestöstä sanoo, että Vietnamilla on vielä mahdollisuus olla syöksymättä suinpäin perinteisen markkinatalouspolitiikan tielle. Hän arvio maan olevan tienhaarassa, josta johtaa yksi reitti globalisaatioon. Malhotran mukaan sen reitin pääteasemalla vauraus ja hyvinvointi kerääntyvät harvojen käsiin.
Malhotra suosittelee, että Vietnam valitsisi kehityksen, joka rakentuu kotimaisille sijoituksille ja kysynnälle ja välttäisi kaikin voimin täydellistä antautumista ulkomaisen pääoman vietäväksi.
Aasian talouskriisissä on Malhotran mukaan kysymys vapaiden markkinoiden epäonnistumisesta. Valtiolla ei ole varaa jättää kaikkea markkinamekanismien armoille vaikka kansainväliset rahoituslaitokset sitä suosittelevatkin.
Valtion pitäisi panostaa koulutukseen ja ympäristönsuojeluun. Tällainen politiikka saattaa hidastaa talouden kasvuvauhtia, mutta se parantaa kehityksen laatua, Malhotra sanoo. Sen ansiosta vietnamilaiset saattaisivat säästyä siltä sosiaaliselta ja taloudelliselta hädältä johon Thaimaan, Indonesian ja Etelä-Korean köyhät ovat joutuneet talouskriisin vuoksi.
Muutkin tarkkailijat sanovat, että Vietnamilla on hyvät lähtökohdat valita naapureistaan poikkeava kehityssuunta siksi, että sosialistisen taustan vuoksi yhteiskunnallinen tasa-arvo on maassa keskeinen tavoite.
Poliittinen vakaus, pitkälti onnistunut maan uusjako suurelle osalle väestöä sekä korkea lukutaitoaste ovat tukipilareita, joiden varaan Vietnam voisi rakentaa tasapainoisen pitkän tähtäimen kasvun.
"Vietnamin johtajilla on paljon voimakkaampi tahto taata yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja estää liian suuret tuloerot kuin naapurihallituksilla", Heather Grady Englannissa päämajaansa pitävästä Oxfam -kansalaisjärjestöstä muistuttaa. (Inter Press Service)
