Brazzaville, 18.03.98 (IPS) – Keskiafrikkalaisen Kongon pääkaupungin Brazzavillen suurimmat markkinapaikat Poto Poto ja Moungali ovat heränneet uudelleen henkiin jouduttuaan tulilinjalle viime vuonna puhjenneessa lyhyessä sisällissodassa. Elämä Brazzavillessa palailee muutenkin normaaleihin uomiinsa.
Viime vuoden kesäkuusta lokakuulle jatkuneessa sisällissodassa Brazzavillen keskustassa sijaitseva Poto Poto ja sen pohjoispuolinen Moungalin markkinapaikka muodostuivat rintamalinjaksi osapuolen väliin. Yhteen ottivat nykyisen presidentin Denis Sassou Nguesson Cobra-joukot ja silloisen presidentin Pascal Lissouban Zulu- ja Cocoye-nimillä tunnetut joukot.
Sotivat ja ryöstelevät joukot ajoivat asukkaat tiehensä, ja kaupankäynti tyrehtyi taistelujen tuoksinassa. Nyt kun Lissouban syrjäyttämisestä ja sodan päättymisestä on kulunut viisi kuukautta, elämä on palaamassa Brazzavilleen ja sen markkinapaikoille.
Sota alkoi 5. kesäkuuta, kun Lissouba komensi armeijansa hyökkäämään Sassoun asunnolle ja pidättämään kaksi tämän sotajoukkojen johtajaa. Näitä syytettiin levottomuuksien lietsonnasta pohjoisessa Owandon kaupungissa.
Sota päättyi 15. lokakuuta Angolan armeijan tukeman Sassoun voittoon. Yhteenotto verotti Kongon 2,6-miljoonaista asukaslukua virallisen arvion mukaan 10 000 hengellä ja aiheutti valtavat aineelliset tuhot.
Sassoun hallitus on viime kuukaudet yrittänyt palauttaa pääkaupunkia ja maan muita osia normaaliin elämään. Esimerkiksi sähkön ja veden jakelun käynnistyminen Brazzavillessa on mahdollistanut monien paikallisten asukkaiden ja ulkomaisten liikemiesten paluun kaupunkiin.
"Nyt kun pääkadut on valaistu, iltatoritkin palaavat niiden varrelle. Se on oikein hyvä asia", kommentoi eräs pääkaupunkilainen.
Uudet poliisiviranomaiset ovat ryhtyneet torjumaan turvattomuutta hyvin yksinkertaisella reseptillä: jokainen, joka syyllistyy aseelliseen ryöstöön tai aiheuttaa muuta häiriötä pääkaupungissa, ammutaan siinä paikassa.
Uhreiksi ovat joutuneet pääasiassa hävinneiden Cobra- joukkojen jäsenet, jotka terrorisoivat pääkaupunkia pettyneinä siihen, että heitä ei sulautettu armeijaan sodan päätyttyä.
"Brazzaville on nyt turvallinen, koska nuoret roistot pelkäävät jäävänsä kiinni. Varkaista ei ole enää huolta", kertoo myyntiedustaja Sosthene Essanabouli.
Myös ulkomaiset kauppiaat ovat palanneet Poto Poton ja Moungalin markkinoille. Vaatteita, kenkiä, koruja ja kelloja myyvät kojut ovat tulleet takaisin Rauhan avenuen varrelle. Myös kaupat, leipomot ja muutamat ravintolat ovat avanneet ovensa.
Toinen merkki sodasta toipumisesta on julkisen liikenteen käynnistyminen uudelleen useimmilla alueilla. Myös Maya Mayan lentokenttä on avattu jälleen kansainväliselle liikenteelle.
Elämä ei kuitenkaan hymyile kaikille: jotkut Brazzavilleen palaajat ovat löytäneet kotinsa täysin tuhottuna. Sama koskee monia koti- ja ulkomaisia yrityksiä.
Presidentti Sassou Nguesso koettaa hyvittää vahinkoja myöntämällä vero- ja tullihelpotuksia useille perustarvikkeille.
Julkisen hallinnon ja valtion yritysten käyttöön hankituista kulkuneuvoista ei esimerkiksi tarvitse maksaa tänä vuonna lainkaan veroa. Tuontitullit on pudotettu kahdeksi vuodeksi puoleen sellaisilta rakennustarvikkeilta, joita ei valmisteta kotimaassa. Tarkoituksena on houkutella sijoittajia takaisin ja auttaa kaupungin jälleenrakennusta.
Kansalaisten hyöty tullihelpotuksista saattaa kuitenkin jäädä näennäiseksi, sillä jotkut kauppiaat koettavat ottaa kaiken irti sodanjälkeisestä rakennusbuumista. He kiskovat säkillisestä sementtiä yli 140 markkaa normaalin 38 markan sijasta. (Inter Press Service)
