Mbabane, Swazimaa, 17.03.98 (IPS) – Vain muutama vuosi sitten Etelä-Afrikka oli naapurimailleen Mosambikille ja Swazimaalle vihollinen numero yksi. Nyt nuo kolme maata kehittävät yhdessä kunnianhimoista matkailuhanketta.
Maaliskuun puolivälissä kolme maata aloitti hankkeen, jonka tavoitteena on muuttaa Lubombon vuoristoa ympäröivä köyhä seutu kansainväliseksi matkailukohteeksi ja tuottavaksi maatalousvyöhykkeeksi.
Hanke on toistaiseksi unelman asteella, mutta siihen liittyy suuria suunnitelmia joka maassa. Etelä-Afrikassa aiotaan luoda pohjoiseen Kwazulu Natalin maakuntaan 22 000 hehtaarin luonnonpuisto yhdistelemällä vanhoja riistanhoitoalueita. Alueen nimeksi tulee Greater Saint Lucia Wetland Park.
Mosambik on antanut yhdysvaltalaiselle miljonäärille James Ulysses Blanchard kolmannelle luvan muuttaa maan eteläosat luonnonpuistoiksi ja rantalomakohteiksi. Se avaa eräitä eteläisen Afrikan kauneimpia ja neitseellisimpiä rantoja matkailulle.
Etelä-Afrikan ja Mosambikin pääkaupungin Maputon välille rakennettava tie taas parantaa mahdollisuuksia kehittää maataloutta nykyisin hyvin vaikeakulkuisella alueella.
Swazimaassa hanke keskittyy maan kolmen tärkeimmän luonnonpuiston – Mkayan, Hlanen ja Mlawulan kehittämiseen. Lisäksi aiotaan monipuolistaa maataloutta ja vähentää riippuvuutta sokerinviljelystä.
Lubombon hankkeen tarkoitus on vakiinnuttaa maanomistusoikeudet alueella, jolla asia on vielä poliittisesti kuuma aihe. Samalla aiotaan mahdollistaa vapaa ja tehokas liikkuminen yli valtioiden rajojen. Kaikelle tälle tarvitaan hallitusten tukea, mutta myös yksityisiä sponsoreita etsitään.
Investointien houkuttelu alueelle onkin yksi vaikeimpia tehtäviä niin kauan, kun maaomistuksesta on riitoja ja rahasta tiukkaa.
Lubombo-hanke on luokiteltu yhdeksi eteläisen Afrikan laajimmista kehityssuunnitelmista. Sen ensimmäinen edellytys on saada perusrakenteet alueelle, ja siinä katseet kääntyvät hallituksiin. Ennen kunnollista infrastruktuuria on turha odotella yksityisiä investointeja.
Ennen vuotta 1994 naapurit pitivät rotusyrjintää harjoittanutta Etelä-Afrikkaa hylkiövaltiona, joka oli vastuussa monista rajojen yli tehdyistä sotilasiskuista. Mosambikin maaperään jääneet kaksi miljoonaa maamiinaa lienevätkin enimmäkseen eteläafrikkalaista alkuperää.
Mosambik koettaa toipua 1975 alkaneen ja 17 vuotta jatkuneen sisällissodan vaikutuksista. Seutu, josta nyt aiotaan merkittävää turistipyydystä, tunnettiin aiemmin tärkeänä aseiden salakuljetusreittinä. Siellä on asukkaita noin 132 000.
"Hankkeen liikkeelle panevana voimana on tarve saada paikalliset yhteisöt hyödyntämään hallussaan olevaa vaurautta. Jos onnistumme siinä, uskomme, että alueen luonne muuttuu 2-3 vuodessa", Mosambikin kauppa-, teollisuus- ja matkailuministeri Oldemir Baloi selittää.
Etelä-Afrikassa nyt kehityksen kohteeksi valitulla alueella asuu puolisen miljoonaa ihmistä ja työttömyysaste liikkuu 95 prosentissa. Asukkaat toivovat, että kehityshanke tarjoaa heille mahdollisuuksia hankkia tuloja tavalla, joka oli mahdotonta apartheidin aikana.
"Me pyrimme hankkeeseen mukaan osaomistajina. Emme halua joutua taas samaan tilanteeseen kuin aiemmin, jolloin menetimme maamme ja meistä tehtiin sijoittajien orjia", Sibayi-järven ympäristön asukkaita edustava Jabulani Zikhali sanoo.
Pienen Swazimaan alle miljoonasta asukkaasta kuuluu neljännes nyt kehitettävän alueen piiriin. Sieltäkin puuttuvat enimmäkseen jopa peruspalvelut, kuten vesi- ja viemärihuolto. (Inter Press Service)
